Ydinvoima-keskustelu

Meillä oli ajatuspaja Vision järjestämässä tilaisuudessa hyvää keskustelua ydinvoimasta. Olisin halunnut kuulla lisää muiden kantoja ja lukea linkkejä.

Aloitan siis tämän ketjun ja lisään tiedossani olevia viitteitä tähän alle. OIisi kiva jos laittaisitte tähän alle omianne kanssa, ja korjaisitte missä olen väärässä.

1 Like

Pienydinvoimasta ja siitä mihin tuolla ydinenergialain uudistuksella pyritään olisi paikallaan olla varmaan lisää infoa kansalle, tuntui olevan paljon kiinnostusta.

4 Likes

Minusta olisi hyvä, jos vihreät ottaisi selkeästi kantaa mahdolliseen seuraavaan perinteiseen reaktorihankkeeseen. Ollaanko puolesta vai vastaan, jos toimittaja on ok?

1 Like

Hei, tässä jotain aika teknispainotteisia materiaaleja suomalaiseen ydinvoimaan liittyen:

Teollisuuspainotteinen tutkimushanke pienydinvoimaloiden mahdollisesta käytöstä Suomessa (materiaalit englanniksi): https://www.ecosmr.fi/

1 Like

Kiitos kaikille näistä! Tänään on kiire katsoa poliittisen ohjelman muutosehdotukset, joten keskityn tämän illan niihin.

Laitan tähän muutamat pointit terveysturvallisuuden kannalta.

Ja kuten keskusteluissa ja tässäkin ketjussa @villeseppala totesi, olisi tosi kiva saada ajantasainen päivitys sarjatuotettujen pienten modulaaristen reaktorien tilanteesta. Milloin niitä olisi realistista saada? Onko jossain jo sarjatuotantoa? Miten Suomen lainsäädäntö tämän suhteen etenee, mitä riskinarvioita on tehty, ja niin edelleen.

Jatketaan aiheesta. Minun tietoni eivät ole ajantasalla, joten haluan kuulla lisää.

Suomen lääkäriliiton ylläpitämässä palvelussa on paljon terveysriskejä käsitteleviä julkaisuja. Alla nosto yhdestä: Onko terveydelle haitatonta energiantuotantomuotoa? - Terveyskirjasto

Arviot eivät ole riidattomia, mutta tämän hetken paras arvio on kuitenkin keskeisten johtopäätösten osalta aika selvä. Energiantuotantomuotojen keskinäinen haitallisuusjärjestys on: kivihiili >> öljy >> uusiutuvat energiantuotantomuodot > maakaasu ja ydinvoima

1 Like

Heips tässä vaiheessa semmoinen huomio että muistin tosiaan väärin tämän, sorry siitä: Suomen ydinenergialaki on vasta valmisteilla. STUK oli alkanut päivittää ohjeitaan vuonna 2020 ja aiheesta on uutisoitu otsikoilla kuten “Uusi laki mahdollistaa pienet modulaariset reaktorit eli SMR:t” jo ainakin vuoden. Kts. esim.

Nyt uutisointitahti on kiihtynyt. Kaupalliselta puolelta penätään poliitikoilta pokkaa mahdollistaa SMR:iden helpompi perustaminen.

Nyt lausunnoilla olevassa energia- ja ilmastopaperissa taas sanotaan että SMR:t ovat ilmaston ja turvallisen energiansaannin kannalta oleellisia, mutta niiden rivakkaan käyttöönottoon liittyy epävarmuuksia, koska niitä ei ole kaupallistettu… Tämä on joka tapauksessa mielestäni oikein hyvä ja osin brutaalin realistinen paperi. Kommentointiaikaa 18.5. asti.

Hienoa että Atte Harjanne profiloituu monessa jutussa asian edistäjänä. Ydinvoiman tulevaisuus ja lain kokonaisuudistus seminaarin pohdittavana

No, summa summarum: aika moni taho tuntuu laittavan polettinsa sen varaan, että saamme kymmenen vuoden sisällä pieniä sarjatuotettuja reaktoreita. Ukrainan sota on kiihdyttänyt kehitystä: mm. yksi edistyneimmistä SMR-tuottajista, NuScale, on tehnyt sopimuksia Yhdysvaltojen vienninedistämisprojektien siivittämänä Puolaan, Romaniaan ja Ukrainaan. Tarkoituksena auttaa maita irti Venäjä-riippuvuudesta. UK on taas investoinut Rolls Roycen SMR-bisnekseen.

Pieniä sarjatuotettuja ydinvoimaloita on Kansainvälisen atomienergialiiton selvitysten mukaan tässä vaiheessa Argentiinassa, Kiinassa ja Venäjällä. USassa NuScale on lähtökuopissa aloittamaan massatuotannon, Intiassa on menossa joku oma viritys, ja Rolls Royce kaasuttelee lähtöruudussa UK:ssa. Suomessa näitä pieniä modulaarisia voimaloita on tutkittu ja kehitelty ainakin VTT:ssa ja Lappeenrannan teknillisessa korkeakoulussa.

Selvitysten mukaan pienten modulaaristen voimaloiden tuottaminen voi olla kustannusvaikuttavaa, hankkeet ovat taloudellisten riskien osalta turvallisempia kuin aiemmat mega-Iisakin kirkot, turvallisuuspoliittilta riskeiltä voidaan välttyä kun hankkeet voidaan toteuttaa kotimaisesti, ja pikku-voimalat käyttävät polttoaineen hyödyksi tehokkaasti.

Näihin en ole löytänyt vastauksia:

  • Miten taataan uraanin turvallinen eristäminen? Kukaan ei halua enempää avolouhoksia tai uhkia uusista Talvivaaroista.
  • Onhan ydinenergia oikeasti täysin erillään ydinaseista? Tarkoitan sitä, että en halua että Suomen voimaloissa käytetään mitään yhdinaseista ylijäänyttä, tai että polttoainetta tulisi meille sellaisten jakeluketjujen kautta, jotka ovat yhteydessä aseisiin?
1 Like

Hei

Tässä Riian kysymyksiin (toivottavasti) jotain lyhyitä vastauksia.

Suomen ydinvoimalakia uudistetaan paraikaa. Uudistus odotetaan vahvistettavan käytäntöön vuonna 2027. Tuleeko se mahdollistamaan SMR:n kustannushyödyt - jää nähtäväksi.

Koska ensimmäiset SMR:t rakennetaan maailmaan? Pienreaktoreita on rakennettu 50-luvulta asti sotilaskäyttöön. Teknologiaa on testattu ja hienosäädetty yli 70 vuotta. Monissa maissa isoja yksiköitä varten tehty ydinvoimalaki ei kuitenkaan mahdollista kustannushyötyjen aikaansaamista pienistä laitosyksiköistä ja pitkälti tästä syystä SMR:a ei ole rakennettu vielä kaupallisesti missään. Kanadassa, Yhdysvalloissa, Kiinassa, Briteissä ja Ranskassa tullaan todennäköisesti näkemään ensimmäiset kaupallisesti toteutetut SMR:t ennen vuotta 2030.

Ikävä kyllä kyynisen näkemykseni mukaan meillä tulee olemaan ongelmia energia puhtauden, kustannusten ja riittävyyden osalta vielä vuonna 2100, joten sinänsä myös pitkäjänteiset kehityshankkeet (fuusiotutkimus mukaanlukien) ovat erittäin lämpimästi tervetulleita.

Noin puolet maailman uraanista tuotetaan melko ympäristöystävällisellä “in-situ leaching” -menetelmällä ja hieman alle puolet avolouhoksilla. In-situ on ympäristöystävällisempi menetelmä. Talvivaarastahan ei lähdetty pääosin uraania louhimaan, vaan se oli akkuteollisuutta varten tehdyn nikkelikaivoksen sivutuote, jonka hallinnointi meni katastrofaalisen takapuolelleen. Tämä lienee yleisesti kaivosteollisuudessa piilevä ongelma, eikä liity varsinaisesti uraaniin polttoainekäytössä.

Ydinenergia ja ydinaseet tehdään pitkäti samoista alkuaineista. Merkittävä ero näissä on teknisesti haastavan ja energiasyöpön malmin rikastamisen määrä. Voimalaitosten polttoaineet rikastetaan sisältämään noin 4-5% U-235 (ja suunnilleen loput U-238), kun ydinaseissa rikastusaste menee yli 90%. Rikastaminen vaatii massiivista kaasusentrifuugi-infraa, jonka käyttöä kansainvälinen IAEA valvoo todella tarkasti. Ydinasevalvonnassa fokus tulee keskittää sentrifuugilaitosten käyttöön sekä korkearikasteisten ydinmateriaalien logistiikkaan - sen voi tehdä turvallisesti. Sille en keksi haittapuolia, että ydinaseita purettaisiin voimalaitosten polttoaineeksi.

1 Like

Kun liitymme Natoon meistä tulee osa ydinaseiden maailmaa. Ydisulkusopimus ja IAEA pitävät huolen siitä, että ydinaseet ja Suomen käyttämä uraani eivät liity ydinaseiden leviämiseen. STUK valvoo ydinsulun toteutumista Suomessa.