Vihreät maalle!

Eikö se ole ongelmaista että suurin osa vihreistä ja heidän kannattajista elää uudenmaan kaupunki alueilla. Kun parhaiten oikeasti ekologista elämää voidaan suorittaa elämällä jossain maatilalla. Vaikka haja asutusalueilla joutuisi ehkä käyttämään enemmän autoa. Mutta omavaraista elämää olisi paljon helpompaa suorittaa maalla kuin kerrostaloyksiössä.

1 Like

Mitä tarkoittaa omavarainen tässä yhteydessä? Ruuan viljelemistä itse? Auton korjaamista itse? polttoaineiden ja lannoitteiden valmistusta? Vaatteiden ompelemista? Kankaiden valmistusta?

Tietokoneiden valmistusta? Ohjelmointia?

Omavaraisuus on hieno käsite, mutta aika huono perusta maaseudun ja kaupungin väliseen nokittelun.

1 Like

Ekologinen elämä itselle ei pitäisi olla vhreiden tavoite. Tavoitteena pitää olla mahdollisimman kestävä elämä 5 miljoonalle suomalaiselle ja 8 miljardille maapallon asukkaalle. Se on mahdollista vain jos lähes kaikki ihmiset asuvat suhteellisen tiivissä ja energiatehokkaissa kaupungeissa. Suomen kaupungistuminen on kesken verrattuna muihin pohjoismaihin.

5 Likes

Onko kaupungistuminen megatrendina mahdollista jatkua mikäli oikeasti luovumme fossiilista polttoaineista? Ihmiset vielä vuosisata ja sitä edeltävät kymmenen tuhatta vuotta eivät eläneet tyhmyyttään voittopuolisesti maaseudulla ruuantuotannon parissa, vaan koska silloin ei ruuantuotantoa oltu muutettu fossiililla polttoaineilla toimivaksi prosessiksi. Fossiilisten polttoaineiden energian valjastaminen mahdollisti kaupungistumisen megatrendin, mutta onko viisautta tässä vaiheessa enää pistää munia voittopuolisesti tähän koriin?

Tämä on yleinen näkemys ja argumentti, mutta toisaalta ainakaan nykyhetkellä tälläistä johtopäätöstä kaupunkiasumisen ekologisuudesta ei voida vetää. Aalto-yliopiston tutkimuksessa ei löydetty nykyisellään yhteyttä tiiviin asumisen ja vähäpäästöisyyden kanssa:

Aluerakenteen tiiveys ei ole tehokas indikaattori aluerakenteen ja
kasvihuonekaasujen yhteyksien arvioimisessa: Edellä esitetyt kohdat 1-4 näyttävät, että yhteys aluerakenteen ja kasvihuonekaasupäästöjen välillä on niin monimutkainen, ettei tiiveyden avulla voida tehdä arvioita päästöistä suuntaan tai toiseen. Lisäksi esimerkiksi alueella käytettävät energiaratkaisut vaikuttavat lopputulokseen niin oleellisesti, että muut tekijät peittyvät helposti energiaratkaisujen alle.

Kaupungeissa tulotaso on korkeampi ja se voi näkökulmasta riippuen selittää osan eroista - Matkustelu ja kulutus kasvaa normaalisti tulotason myötä. Toisaalta asiaa voi katsoa myös niin että ehkä syrjemmässä asuminen saa ihmiset “tyytymään vähempään”. Itsellänikin olisi kyllä mahdollisuus muuttaa pääkaupunkiseudulle ja se nostaisi omaa tulotasoani ja pönkittäisi uraani. Epäilemättä se myös tarkoittaisi että matkustelemiseni ja kulutukseni myös lisääntyisi ja siis päästöni (osa ihan vain tulojen nousun myötä, mutta epäilen myös että nykyiset luontokeskeisen harrastustoiminnat vaihtuisivat energiaintensiivisempiin harrastuksiin kuten vaikka juurikin matkusteluun). Mutta olen todennut että syrjemmässä asuminen sopii minulle paremmin vaikka se tarkoittaa pienempää tulotasoa.

En tiedä paljonko asiaa on tutkittu muualla, ja mihin johtopäätöksiin muualla on päädytty. Toki asia voi vaikkapa pääkaupunkiseudunkin kohdalla jatkossa muuttua toiseen suuntaan, kunhan se vihdoin lopettaisi sen hiilen polttonsakin.

Toisaalta vähän tympii tämä normaali keskustelun sävy asian suhteen (ei välttämättä juuri tässä kommentissa johon vastaan, mutta usein Vihreiltä tulee tälläisiä epäsuoria tai suorempia vihjailuja), että maaseudulla asujat olisivat se ongelma. Esimerkiksi oma lapsuudenkotini on aina lämmennyt metsätalouden hukkavirroilla, eli kerätty niitä tuulenkaatoja ja muita omista lähimetsistä saatavia puita ja harvennusjäämiä. Muutenkin elämä ei ole ollut juurikaan kulutuskeskeistä vaan enemmän vaatimattomuuden kulttuuria, ja esimerkiksi matkustelu on aivan marginaalista tuon perän ihmisten keskuudessa. Täten tuntuu jossain määrin kohtuuttomalta tälläisen elämäntavan demonisointi vain koska yksi osa-alue tuottaa kaupunkiasumista korkeammat päästöt eli se yksityisautoilu.

1 Like

Kun väkiluku oli pienempi, kaikki pystyivät elämään malla. Nykyisellä väkiluvulla Suomessa asuisi 252 henkeä per neljökilometri viljelyalaa. Suomi muistuttaisi harvaan asuttua esikaupunkia. Koko maailmassa on 532 henkeä per neljokilometri peltoa. Viljelyn tätyy olla suhteellisen tehokasta (maaseutumainen pienviljely olisi jo kaupunkimaista Eurostatin määritelmien mukaan). Koko konsepti olisi aivan järjetön nykyisellä väkimäärällä.

Nuo tutkimukset kaupunkiasumisesta joihin viittttaat tutkivat nykytilannetta. Jos mietitään tulevaisuutta ja maatalouden tai kaupunkien mahdollisuuksia, kaupungit mahdollistavat tehokkaamman asumisen.

No ei kaikkien olisi kuitenkaan pakko asua keskellä peltoa. Ei näin ollut ennen tehomaanviljelyäkään, osa ihmisistä asui kylissä ja missä lie metsämökeissä.

Väittäisin, että syy siihen miksi ennen asuttiin maalla ei ollut pienempi väkiluku, vaan maanviljelyksen työvoimaintensiivisyys. Jos 90% ihmisistä tarvittiin ruokkimaan 100%, niin eipä ollut paljon vaihtoehtoja miten se organisoidaan. Väestönkasvu pysyi kurissa kulkutautien ja nälänhädän keinoin.

Tosin maalle paluu ei ole realistista sekään, koska vaikka fossiiliset maailmasta loppuisivatkin, nykyinen maatalous ei perustu mihinkään tiettyyn käyttövoimaan vaan teknologiaan ja automaatioon. Itse asiassa pitäisin realistisempana että ruoantuotanto siirtyy teknologian salliessa maaseudulta teollisiin laitoksiin kaupunkien sisälle ja kupeelle.

Siis ratkaisu ei niinkään ole maalla asuminen vaan matalat tulot. No, lasketaan talouden kokoa vaikka 70%, niin varmaan kaupungeissakin alkaa olla ihanteellista elämä.

Muuten: matkustaa voi maata pitkin tuottamatta juurikaan päästöjä. Se vaan nykyisessä maailmassa maksaa enemmän kuin lentäminen ja ei siten ole köyhille maalaisille mahdollista. Tai miksei fillarilla, mikä sekin vaatii hyviä tuloja, jotta on vapaata aikaa …

Tärkeää on lisäksi kulttuuri, joka kannustaa pysymään köyhyydessä. Olkoon kateus kielteistä tai myönteistä, niin se ajaa ihmistä eteenpäin.

Myös koulutuksen keskittyminen kaupunkeihin kasvattaa kulutusta, koska koulutettujen perheissä tuppaa kasvamaan koulutettuja lapsia. Ja vaikka kuinka lapsia valistettaisiin turhan kulutuksen haitoista, niin ylimääräinen raha joka tapauksessa tuppaa kääntymään turhaksi kulutukseksi tai sen (henkiseksi) tukemiseksi esimerkiksi sijoittamisen muodossa.

Ahaa. Siis maailma pelastuu, jos a) muutamme kaupungeista maalle, b) kutistamme taloutta merkittävästi, c) jaamme vähäiset tulot tasan ja vielä d) lopetamme korkeakoulutuksen.

Tämä on kyllä varmasti aivan totta, koska paikoissa joissa a-d vallitsevat on yleensä hurjasti pienemmät päästöt (muita ympäristöongelmia usein on, mutta ei nyt mennä niihin).

Hieman vaan vaikuttaa vaikealta löytää keinoja, joilla sekä voisi toteuttaa kohdat a-d että pysyä vallassa niitä toteutettaessa.

Lisäksi voisi kyllä hieman oudoksua tavoitetta koulutustason laskemisesta. Siinä menisi samalla tiedekin ja kaikki sen avulla aikaansaadut saavutukset.

2 Likes

Vallassa pysyminen ei ole itsetarkoitus. Tiedollinen tosiasioista lähtevä lähestymistapa sen sijaan on tärkeää.

Jos vihreät ei pysty tiedollisesti osoittamaan, että markkinatalouden ajama kasvava globaali sosiaalinen ja taloudellinen hyvinvointi ja kulutuskulttuuri pystytään yhdistämään ympäristönsuojeluun, puolueen täytyy sanoa asia ääneen.

On tärkeää olla rehellinen ja kertoa, että nykyjärjestelmässä meillä ei ole ratkaisuja, jos ei pysty ratkaisuja kertomaan.

Tällä hetkellä vihreiden tavoitteiden ja käytännössä toteutuvien arvojen välinen ristiriita on jättimäinen. Ratkaisuksi ehdotetaan asioita, joilla ei ole tiedollista perustaa.

Minusta saa vihreiden äänestäjän heti, kun ääripopulistinen näennäisratkaisujen esittäminen loppuu ja tiedollisuus alkaa. Vihreiden nykyisessä populismissa ei ole mitään mittaa eikä määrää.

En vieläkään tajua miten koulutuksen supistaminen pelastaa maailman. Voisitko kertoa tarkemmin?

1 Like

Tosiasioista lähtevään ratkaisutapaan ei riitä että tarjotaan omaa lempiratkaisua joka toimisi jos se maagisesti toteutettaisiin.

Paluu malle skenaarion taustoletukset ovat: a) että ihmiset voivat täysin muuttua ja b) teknologia ja talouskasvu välttämättä kuluttavat lisää energiaa. Pertti Linkola esitti saman idean, mutta esitti rehellisesti keinot jolla tavoitteen voi toteuttaa. ihmisten massakuolemat ja/tai autoritaarinen yhteiskunta. Jos näitä keinoja ei kannat, mielestäni ideasta pitää luopua.

Talouskasvu on kestävää, jos talouden energia- ja materiaalitehokkuus kasvaa nopeammin kuin talouskasvu (energia- ja materiaaliintensiteetti laskee). Talous voi kasvaa samalla kuin ympäristön kuormitus laskee. Kiertotalous materiaaleille, uusiutuva energia ja ydinvoima energialle ovat ratkaisu. Teknologian kehitystä pitää nopeuttaa, ei hillitä. Kasvava elintaso ja koulutus kääntää syntyvyyden laskuun, pitkällä aikavälillä tämä on tärkeä tekijä.

Elintason kasvaessa kulutuksen siirtäminen ainettomaan on kannatettava trendi:

  • Brandit, erityisesti luksusbrandit tuova arvoa pelkästää mielikuvien avulla. Käsilaukku joka maksaa 30000 euroa on käsittämättömän energiatehokas.
  • Elokuva, TV-sarja tai tietokonepeli, some-keskusteluvoi sitoa kuluttajan sohvalle 0.2kW/h tilaan. Käytännössä stand-by mode. Vertailun vuoksi: levossa olevan ihmisen aineenvaihdunta kuluttaa 0.1kW/h. Aineettoman tuotteen valmistukseen käytetyt resurssit ovat mitättömät tuotettuun arvoon verrattuna kun käyttäjiä on miljoonia.

Koulutettu työvoima on polttoainetta taloudelle. Helsinkiläisen diplomi-insinöörin potentiaalinen tuhovoima on valtava verrattuna ainoastaan peruskoulun käyneen kainuulaisen pitkäaikaistyöttömän tuhovoimaan.

Insinööri on helppo leipoa osaksi tuhoavaa järjestelmää. Kainuulaisen kouluttamattoman tuhovoima sen sijaan todennäköisemmin säilyy matalana, koska hän ei osallistu talousjärjestelmän pyörittämiseen kuin rajallisesti lähinnä perustarpeensa täyttämällä.

Kannatan Linkolan keinoja, koska toimivissa demokratioissa ihmiset ajavat aina omaa etuaan oman elämänsä mitassa. Demokratiaa ei pystytä yhdistämään ympäristönsuojeluun.

Talouskasvu on kestävää, kun kaivokset kielletään, metsät ja vesistöt suojellaan ja ilmaston pilaaminen lopetetaan. Suomesta pitäisi sulkea entisetkin kaivokset, joet pitäisi vapauttaa ja metsäteollisuus ajaa alas. Tilastot ovat tilastoja, mutta suojeltu luonto on sellainen, jossa ihmisen kädenjälki ei näy. Kysymys on konkretiasta.

Suunta on ihan toinen. Kaivoksia kaavaillaan esimerkiksi ainutlaatuisten sisävesistöjemme alueille.

Minulla ei ole pienintäkään epäilystä, etteikö kansan ylivoimainen enemmistö kannata ympäristötuhoa, jos uhkana on oman elintason laskeminen. Sama koskee koko maailmaa.

Tekniikalla tuhoa saadaan suhteessa kulutukseen pienennettyä runsaastikin, mutta perusongelma onkin kulutuksen määrä, jota järjestelmä globaalisti pyrkii vimmatusti kasvattamaan. Kun suomalainen yrittäjä rupeaa tuottamaan tuotetta, hän toivoo, että koko maailma ostaisi sitä.

Miten Suomessa voidaan sallia kaupallinen media, joka kannustaa ihmisiä mainostamalla kuluttamaan eli tuhoamaan ympäristöä? Sehän on ympäristösrikos.

Miksi ympäristönsuojelu on niin valikoivaa. Sen sijaan että se puuttuisi järjestelmän perusongelmiin, se kohdistuu yksittäisiin lillukanvarsiin.

Vastaukseni tulee vähän myöhässä, mutta tarkoitin tässä viestissä lähinnä pienviljelyä (olisi ehkä pitänyt korostaa se asia.) Mutta omasta mielestäni absoluuttinen ihanne on se että olisi pieniä yhteisöjä joissa joku kalastaa, toinen viljelee, ja kolmas korjaa taloja ja tällä tavalla pidettäisiin elämistä yllä. Mutta tämän utopian esteenä on valitettavasti ihmiselle tyypilliset luonteenpiirteet.

Mitä mieltä olet vastauksista joita sait?

Elämäntapaegologisuus joka ei ratkaise maailman ongelmia on mielestäni itsekkyyttä.

Pienviljely on tehotonta (ravinto/hehtaari) jouduttaisiin raivaamaan vielä elemmän metsiä jotta saadaan maailman ihmiset ruokittua.

Kyllä kaupungissa voi elää melko vähin päästöin. Seuraavat keinot ovat hyviä ja melko monille helposti mahdollisia

  • Kasvisyönti
  • Liikkuminen pääosin omin voimin ja loput sähköisellä joukkoliikenteellä
  • Maalämmöllä lämmittäminen
  • Matkailu maata pitkin (omin voimin ja sähköisellä joukkoliikenteellä)
  • parempien tulojen mahdollistamat sapattivapaat
  • pienehköt asunnot (vaativat vähemmän työtä kaikin tavoin)
  • harrastuksina erilaiset kulttuuripalvelut, jotka tuottavat vähän päästöjä per käyttökerta

En ymmärrä miksemme voisi kannustaa vaikka verotuksella tämmöiseen elämäntapaan.

1 Like

Tästä utopiasta tulee mieleen South Parkin hipit: