Turvalliset ja turvattomat tilat poliittisessa keskustelussa

Soininvaaran blogikirjoituksen kommentti on herättänyt paljon huomiota sosiaalisessa mediassa:

Vihreissä someryhmissä on herännyt keskustelua samasta aiheesta. Mikä on turvallisen tilan kohtuullinen vaatimus?

Retorisena kysymyksenä, riittääkö että jos olettaa puhujalta hyvää tahtoa niin yksittäisten ihmisten loukkaantuminen on vain siedettävä, vai pitääkö toimia niin että kukaan ei varmasti loukkaannu (näin kärjistettynä)?

Minun mielestäni, poliittisessa retoriikassa ei kukaan voi vaatia loukkaamattomuutta, sikäli kun puhujalla on hyvä tahto. Tämä kääntyy nopeasti vähemmistön tyranniaksi.

Tietysti pitää olla tarkka siitä että loukkaavaa puhetta ei käytetä voimakeinona, ja traumaattisista aiheista puhuttaessa ollaan herkkiä väkivaltaa, syrjintää ja muita ahdistavia aiheita kokeneille. Silti, poliittista ja yhteiskunnallista keskustelua käydessä ei voida vältellä sellaisia aiheita jotka ovat mahdollisesti epämiellyttäviä. Ja yhtä tärkeää on ylläpitää keskustelukulttuuria joka ottaa kaikki huomioon ja joka ylläpitää hyvää tahtoa kaikkia keskusteluun osallistuvia kohtaan.

5 Likes

Tämä hyvä tahto on varmasti se kaikista keskeisin kysymys.

Jos jollakulla on meitä kohtaan hyvä tahto, ei häntä pidä tuomita - korkeintaan antaa anteeksi.

3 Likes

Myös turvallinen tila on näitä asioita, mitä olen Vihreissä oppinut. Minusta on hienoa, että systemaattisesti muistetaan muistuttaa turvallisesta tilasta, se itsessään luo kulttuuria, joka luo turvallista tilaa.

En tiedä, kuinka paljon tämän yhteisön kulttuurin perustason päälle on enää voitettavissa sillä, jos tehdään tiukkoja sääntöjä ja vaatimuksia. Se helposti kääntyy itseään vastaan, se mikä on intuitiivisesti hyväksi koettua ja osa toiminnan normeja alkaakin muuttua oudoksi, pakotetuksi ja vieraaksi.

3 Likes

Tossa täytyy olla väärinkäsitys. Kyllä pitää voida olla ihan sallittua, jopa suotavaa, keskustella ylipainon terveyshaitoista yhteiskunnassamme. Jos ei sormella osoita yleisöstä kehopositiivisia, niin ei ylipainosta puhumisessa ole mitään pahaa.

Sen enempää kuin vaikka alkoholismin haitoista puhuminen.

4 Likes

Miksi puheet ja näkemykset eivät saisi loukata tai ahdistaa?

Minulla on välillä mennyt elämässäni niin huonosti, että olen horjunut itsemurhan partaalla. Silloin pelkästään poliittiset uutiset, joissa on ollut oikeistolaisia ratkaisuja kannattava sävy, ovat herättäneet minussa sekä lamaannuttavia että aggressiivisia tunteita.

Elämää ei voi elää luontevasti, jos ei hyväksy, että uhreja tulee. Jos olisin tappanut itseni, se olisi ollut läheisilleni surullista, mutta toisaalta tosiasia on, että kaikkia itsetuhoisia ei voi pelastaa.

En kannata kaikkien suojelua sen enempää keskustelussa kuin liikenteessä. Minulle rakas pyöräilykin, joka mahdollistaa arkeni, on kilometriä kohti mitattuna niin vaarallista, että jos siinä ruvetaan vaatimaan ankaraa turvallisuutta, ei ole muuta mahdollisuutta kuin lopettaa se.

Kaiken lisäksi turvallisen tilan vaatimuksiin liittyy härskiä vallankäyttöä, koska sitä vaaditaan vain tietynlaisille ihmisille ja ideologioille. Vihreissä Päivi Räsäsen oikeus turvalliseen tilaan, uskonnolliseen kokemukseen ja tulkintaan saa varmasti paljon vähemmän kannatusta kuin sukupuolivähemmistön edustajan toiveet.

Kannattaa pyrkiä vastavuoroiseen kohteliaisuuteen, hyväntahtoisuuteen ja vilpittömyyteen. Ne kantavat pitkälle missä tahansa asiassa, koska ne rakentavat luottamusta. Sen sijaan vierastan syvästi kulttuuria, jossa joutuu pelkäämään toisen loukkaamista.

Ihmisten väliseen vuorovaikutukseen kuuluvat jatkuvat konfliktit. Mitä moniarvoisempi on yhteiskunta, sitä enemmän konflikteja syntyy. Erilaisia arvoja ei voi sovittaa aina yhteen, koska ne luovat erilaisia tavoitteita. Tällöin on vain siedettävä ja hyväksyttävä konfliktien olemassa olo.

Eläinten suojelijaan rituaaliteurastukset saattavat osua kipeästi, mutta täytyy huomioida myös muut näkökulmat, uskonnolliset tunteet ja esimerkiksi aiheutetun kärsimyksen suhteuttaminen laajempaan kokonaisuuteen.

5 Likes

…myllytys turvallisen tilan rikkomisesta, kun puhuja ei ollut varoittanut loukkaavanssa pian ylipainoisia…

Ymmärrän tämän niin, että pitäisi antaa “trigger warning”.

“trigger” tarkoittaa tapahtumia, jotka saavat traumasta selviytyneen kokemaan uudelleen tapahtuman, siirtymään välttämistilaan tai menemään tunnottomaksi.

"“trigger warning” on siirtynyt traumapiiresitä hypersensitiiviseen psykologisoivaan keskusteluilmapiiriin jossa ihmisiä yleensä, ja erityisesti vähemmistöjä pitää kohdella hauraina mielenterveyspotilaina joille ei voi puhua normaalisti.

7 Likes

Siis tarttee varoittaa, jos aikoo puhua lääketieteen tutkimustuloksista?

3 Likes

Turvalliset tilat ja trigger warningit kuuluvat tosiaan jonnekin traumapotilaiden ryhmäterapiaan, ei normaaliin poliittiseen tai muuhunkaan julkiseen keskusteluun. Hyvän keskustelukulttuurin perusta on se, että osallistujat käyttäytyvät ihmisiksi, ei se että se ulkoapäin julistetaan “turvalliseksi tilaksi”.

Ihan perusjuttuja joita jokaisen aikuisen pitäisi ymmärtää:

  • Asiat riitelevät, eivät ihmiset. Kohdellaan kaikkia kunnioittavasti, vaikka olisivatkin mielipiteiltään aivan väärässä (niin kuin useimmat muut keskustelijat yleensä ovat).
  • Ei tahallaan väärinymmärretä toista osapuolta tai argumentteja.
  • Ei uhriuduta tai muuten dramatisoida asioita. Päinvastoin pyritään rauhoittamaan keskustelua jos joku vetää överiksi.
5 Likes

Itse pidän sitä hyödyllisenä, että esim. isompien tilaisuuksien alussa sanotaan ääneen että noudatetaan tietynlaisia normeja, se muistuttaa ja luo kulttuuria. Siihen ei tarvitse sen enempää takertua, sen jälkeen asioiden pitäisi normaalioloissa soljua arkijärjellä. Se muistutus alussa voimistaa olemassaolevaa ihmisten kohteliaisuutta.

Itse olen kovasti tykännyt mys erätauko keskustelu etiketistä:

2 Likes

Turvallisen tilan periaatteissa on paljon hyvää, mutta hyvätkin periaatteet voidaan valjastaa myös pahoihin tarkoituksiin. Keskustelua voidaan häiriköidä vaikkapa takertumalla aiheen kannalta varsin merkityksettömään sanaan. En tarkoita nyt selkeästi rasistisiksi koettuja tai muuten halventavia ilmaisuja, joita on syytäkin välttää. Jos puhuja sitten alkaa puolustautua ihan asia-argumentteja käyttäen, niin huomauttaja voi valittaa keskustelun muuttuneen turvattomaksi.

Jokainen meistä tekee joskus virheitä sanavalintojensa suhteen, mutta niistä kärkkäästi huomauttaminen kesken puheenvuoron ei ole useimmiten hyvää käytöstä ja on tehokas keskustelun halvaannuttaja. Ja kyllä, olen pari kertaa ollut paikalla, kun näin on tapahtunut. Eli jonkinlainen “hyväntahtoisuusolettama” olisi hyvä sisällyttää turvallisen tilan sääntöihinkin. Mitenkähän sitä voisi käyttää väärin…

Ja vielä pieni lisäys: käsittääkseni edellä kuvattua tapahtuu kuitenkin vähemmän kuin jotkut antavat ymmärtää. Varsin monesti ikäluokkaani kuuluvat julkkikset valittavat “mitään ei saa enää sanoa” - ja se painetaan lehteen!

3 Likes

Hmm. Suomen kielessä on monta hyvää tapaa puhua loukkaamatta ketään.

Passiivimuodon käyttäminen, esim.

Tai yleisellä tasolla puhuminen. Voidaan puhua lihavuudesta, ei lihavista.(Liikalihavuushan on sitäpaitsi sairaus, mihin on haettava apua).

Sellanen verbaalijonglöörien kammotus on yleistynyt, että passiivin sijasta käytetään toista persoonapronominia, sinä.

Se kyllä nostaa verenpainetta!

  • Sanoisinko ikinä:

“Se kyllä nostaa sun verenverenpainetta!”

  • En. Suomenkielessä näin ei sanota.

Jaetaanpas nyt vielä pohdintaa termeistä näin työn puolesta:

1 Like

Ottamatta kantaa termeihin, sääntöihin tai periaatteisiin, muistan hämmästelleeni mainitun puheenvuoron herättämää reaktiota jo puoluekokouksessa. Reaktio vaikutti minusta silloin hämmästyttävän rajulta, ellei jopa vihamieliseltä. Kaivoin puheen esiin netin uumenista, ja minun on edelleen vaikea ymmärtää tapahtunutta. No, ehkä minun ei tarvitsekaan ymmärtää.

3 Likes

Mielestäni Vihreiden on syytä pyrkiä vähentämään lihavuutta yhteiskunnassamme. Lihavuuden kustannukset ovat kestämättömät ja uhkaavat terveydenhuoltomme kantokykyä siinä missä koronakin.

On toki harmillista, että väestön lihavuus koostuu yksittäisten ihmisten lihavuudesta. Lohdullista on, että yksilöiden lihavuus johtuu ympäristöstä, jossa ihmiset elävät, eivät ihmisten geeneistä. Ympäristöön voi vaikuttaa osoittelematta yksilöitä sormella.

2 Likes

Tasa-arvon näkökulmasta ongelma liittyy juuri siihen, että oikeus vaatia osoittelemattomuutta ei perustu yleisiin periaatteisiin.

Joillakin on oikeus vaatia tunteidensa suojelua, mutta toisilla ei.

Esimerkiksi työttömistä käytetään politiikassakin toisinaan varsin julmaa kieltä. Työttömät, erityisesti näennäistyöttömät, jotka ovat tosiasiassa mielenterveysongelmaisia tai fyysisesti työkyvyttömiä, voivat kokea työvoimaviranomaisten toiminnan stressaavaksi, ahdistavaksi tai pahimmillaan henkisesti väkivaltaiseksi.

Työttömillä ei kuitenkaan ole oikeutta turvalliseen tilaan. Jos työtön ei kestä viranomaisen aiheuttamia ikävyyksiä, häneltä leikataan tuet. Siinä ei auta mutista, että toimet tuntuvat epäreiluilta, kohtuuttomilta ja aiheuttavat pahaa oloa, koska työtön nyt vain kuuluu porukkaan, jolla ei ole oikeutta turvalliseen kokemukseen. Hänen on siedettävä viranomaisen aiheuttama epämukavuus, joka voi olla niin äärimmäistä, että se horjuttaa mielenterveyttä.

Oikeus turvalliseen tilaan perustuu mielivaltaisuuteen, eikä esimerkiksi siihen, miten pahalta ihmisestä tuntuu. Vaikka ihminen horjuisi pahassa olossaan itsemurhan partaalla, hänellä ei ole välttämättä oikeutta turvalliseen kohtaamiseen, jos hän ei kuulu oikeaan porukkaan.

Tämä mielivaltaisuus, subjektiivisuus ja näiden aiheuttama epätasa-arvon kokemus saavat ihmiset ymmärrettävästi ärsyyntymään. Jo lapset ovat tarkkoja siitä, että limsalasiin menee kummallekin täsmälleen sama määrä juomaa. Aikuiset toimivat perustaltaan ihan samalla tavalla. Jos he kokevat, että turvalliset tilat ovat vain joillekin, mutta eivät muille, he kokevat tilanteen epäreiluksi.

2 Likes

Olen samaa mieltä. Oikeutta ei voi jakaa subjektiivisin perustein. Jos oikeus perustuisi subjektiivisiin tuntemuksiin, silloin oikeutta saisivat eniten ne jotka näyttäisivät tunteitaan eniten. Tällainen järjestelmä ajautuisi lopulta siihen, että sitä hyväksikäytettäisiin näyttämällä enemmän tunteita, jotta saataisiin enemmän oikeutta itselle.

Oikeudessa korvaukset kivusta ja särystä määräytyvät sen mukaan kuinka paljon kipua ja särkyä muut ihmiset mielestään kokevat uhrin kokeneen, ei sen mukaan mikä on henkilön subjektiivinen tuntemus kivun ja säryn määrästä.

Näin ollen oikeudenmukainen turvallisen tilan määritelmä ei voi olla subjektiivinen, vaan sen määrittävät muut yhteisön jäsenet.

Antero Vartialla oli tähän sopiva hyvä twiittaus:
https://twitter.com/anterovartia/status/1462632108514500609

2 Likes

Kaikenlaista tapahtuu kuin on kaikenlaisia ihmisiä. Syy on tässä pistetty puoluejohdolle, mutta puoluejohto ei pyöritä kokousta. Kokouksessa esityslistan kohta 2 “Järjestäytyminen” valitaan kokouksen puheenjohtaja(t). On mielestäni selkeä puheenjohtajien virhe jos kokouksen puheenjohtajat ei heti puutu riveissä syntyneeseen myllytykseen, eli riviosallistujien yritykseen kontrolloida puheen kulkua ja käytöstä kokouksessa.

Kokouksen puheenjohtajien pitäisi tietää minkälaiset säännöt puoluekokouksessa on, kertoa faktat, tulkita sääntöjä ja ojentaa. Sisältövaroitusten tulkinta kokouksessa on myös kokouksen puheenjohtajien asia.

Vihreillä naisilla on omat turvallisemman tilan säännöt Säännöt hyväksytty Vihreiden Naisten hallituksen kokouksessa 6. huhtikuuta 2018. Siellä sanotaan “Käsittele arkoja aiheita kunnioittavasti. Käytä tarvittaessa sisältövaroituksia.” Vihreiden naisten säännöt ei ole välttämättä puolueen yleisten sääntöjen kansssa yhtenevät.

Jo aikaisemmin postatussa linkissä: Vierasblogi: Turvallisemman tilan mahdollisuudet ja haasteet - Ajatuspaja Visio 4 – 19 Nov 21 jossa on monia hyviä kohtia.

Turvallisempi tila on syrjinnästä vapaa tila, joka tiedostaa ja estää että tilassa ei tapahdu esimerkiksi homofobiasta, seksismistä tai rasismista johtuvaa ahdistelua, kiusaamista tai väkivaltaa. Lisäksi se on retorinen keino tuoda esille ja siten haastaa yhteiskunnallisia valta-asetelmia ja normeja.

Muiden käytöstä ei pitäisi mennä herkästi ojentamaan. Jos turvallista tilaa käyttää retorisena keinona keskustelusssa, se pitää pystyä haastamaan. Ei ole mielestäni hyvä jos Vihreiden sisälle syntyy epäviralliset säännöt ja tiukka oikeaoppinen keskustelukulttuuri jota käytetään aseena keskustelussa.

3 Likes

Kyllä nimenomaan näissä turvallisempaa tilaa vaativissa keskusteluissa ja huomioissa on kiinnitetty huomiota myös työttömyyteen, mielenterveyteen, jne. Ainakin niissä, mihin itse olen vihreässä liikkeessä osallistunut.

1 Like