Tulisiko taloudessa nyt kiristää vai elvyttää?

Tämä on tärkeä kysymys, joka on mietiyttänyt viime aikoina, ja josta pitäisi koko ajan pysyä kärryillä.

Ajattelua kirvoitti myös Jannen ja Jogin kirjoitus vastuullisesta talouspolitiikasta: Kestävä politiikka vaatii myös talousnäkökulman | Viite - Tieteen ja teknologian vihreät ry

Vastasykliseen talouspolitiikkaan kuuluu, että noususuhdanteessa tehdään järkeviä leikkauksia tai veronkorotuksia. Vihreiden kannalta tämä olisi oiva paikka leikata esim. haitallisia eläintuotantoa ylläpitäviä maataloustukia tai fossiilitukia tai nostaa fossiilisten veroja (toki jälkimmäiset nyt vähän vaikea aihe muuten energiakriisin vuoksi).

VTV:llä on hieno tällainen päivittyvä paneeli jostain suhdanneindikaattoreista: Suhdannetilanteen lämpökartta - Valtiontalouden tarkastusvirasto

Viime kuukaudet ollaan oltu tuon perusteella noususuhdanteessa, kun koronasta on toivuttu. Huhtikuu näyttää vähän heikommalta, mutta siltä vielä vähänlaisesti indikaattoripäivityksiä.

Myös työttömyys- ja työllisyysaste sekä avoimien työpaikkojen määrä on ollut hyvin positiivisella tasolla: Työllisyys kasvoi maaliskuussa 2022 vuoden takaiseen verrattuna - Tilastokeskus

Näkyykö Venäjä-tilanne näissä luvuissa vielä tarpeeksi selkeästi ja millaisia vaikutuksia sieltä voi odottaa? Olisiko kiristävä talouspolitiikka kuitenkin väärin ajoitettua nyt?

Laitoin tästä myös Twitteriin kyselyä: https://twitter.com/SeppalaVille/status/1526471726695174145

Vastauksia kovin vähän, mutta kiristys saa nyt ainakin elvytystä enemmän kannatusta.

1 Like

Hyvä kysymys, johon on varmaan vaikea saada vastauksia sillä ainakin omasta näkökulmasta minulla ei ole tarpeeksi tietoa muodostaa valistunutta mielipidettä kummankaan näkökulman puolesta juuri nyt. Teholihantuotannon tuista leikkaaminen kuulostaa kyllä kannatettavalta muutenkin. Fossiilisista myös sinänsä, mutta nyt on muutenkin sellainen hintashokki että ehkä ajankohta ei ole oikea nyt lisätä maksurasitusta alan yrityksille nykyisen lisäksi. Toki samaa ongelmaa on kyllä myös maatalouden suhteen, ja muutenkin sen oligopolimaiset tuottaja-ostajamarkkinat yhdistettynä tukiin ovat semmoinen vyyhti että ei ehkä voi olettaa että maatalous toimisi kuten markkinoiden voisi äkikseltään ajateltuna toimivan vaan vaadittaisiin muitakin toimia.

1 Like

Työllisyysaste kasvaa edellen. Sen pitäsi kääntyä selkeästi negatiiviseksi ennen kuin aletaan edes miettiä elvytystä. Syklisellä elvytyksellä pitäisi laimentaa taantumaa eikä väkisin ylläpitää kasvua.

Vastasin “ei oikein kumpaakaan” koska EKP on alkanut tiukentaa rahapolitiikkaa eikä finanssipolitiikan kiristämistarpeesta tiedetä. Kannattaisi ehkä viivyttää hankkeita jotka kilpailevat yksitysen sektorin kanssa samoista resursseista, koska materiaalipula on monella allalla tosiasia.

Valitettavasti vastasyklinen talouspolitiikka taitaa olla reaalipolitiikassa harvoin toteutuva ideaali. Taantumassa vallassa olevista puolueista riippuen joko elvytetään paljon tai vähän vähemmän, mutta hyvinä aikoina harvoin kyetään himmailuun, enemmänkin kulutetaan `kun kerran on varaa’ oikeisto laittamalla veronkevennyksiin ja vasemmisto tulonsiirtoihin ja menolisäyksiin.

Jokseenkin ainoa tapa tehdä vastasyklistä talouspolitiikkaa on poistaa politiikka yhtälöstä, eli rakentaa mekanismeja, jotka automaattisesti toimivat vastasyklisesti ilman, että siitä tarvitsee kulloisenakin ajanhetkenä erikseen päättää.

Työttömyystuet on hyvä esimerkki tällaisesta automaatista: taantumassa työttömyys lisääntyy ja myös työttömyystukien maksu ja noususuhdanteessa työttömyystukina taas laitetaan paljon vähemmän rahaa liikkeelle.

Pitäisi miettiä, mitä muita vastasyklisiä automaatteja olisi mahdollisuus rakentaa? Esim. nyt ollaan säätämässä TKI-rahoituslakia, voisiko siihen sisällyttää vastasyklisen automaation?

2 Likes