Suuret ratahankkeet EIVÄT ole ilmastotekoja

Liikennepoliittisen ohjelmatyön tueksi nostan yhden havainnon keskusteluun: suurten ratahankkeiden rakentamispäästöt ovat niin suuria, että suuret ratahankkeet ovat ilmastotekojen sijaan Suomen päästöjä lisääviä hankkeita.

Tää havainto on pitkään uupunut suurten ratainvestontien ympärillä käytävästä keskustelusta. Toisaiseksi hankkeiden ilmastoperusteluksi on riittänyt, että ilmastopäästöt vähentyisivät, jos ihmiset matkustaisivat autojen sijaan uusiutuvalla sähköllä kulkevilla junilla. Väylävirasto kuitenkin 2020, ja selvityksen perusteella rakentamisen aikaiset päästöt ylittävät reippaasti hankkeiden mahdollistamat päästövähennykset.

Suurten ratahankkeiden päästöjen takaisinmaksuaika on karkeasti noin puolesta vuosisadasta vuosisatoihin. Tarkka luku riippuu toki hankkeesta ja siitä, että kuinka nopeasti ja merkittävästi tieliikenteen päästöjä vähennetään jo ilmankin ratahankkeita lähivuosien aikana.

Kirjoittelin luvut ja pohdinnat auki omaan blogiini ja tärkeimmät nostot 15 twiittiin.

Näiden havaintojen perusteella mä päädyn siihen, että suuret ratahankkeet pitäisi jättää tekemättä, jos niiden tärkeimpänä tavoitteena on vain matka-aikojen lyhentäminen. Kapasiteettiongelmia kannattaa toki ratkaista, ja pikaraitiotiet tukevat kaupunkien kestävää kasvua. Mutta millaisia fiiliksiä tää herättää muissa? Meidän liikennepoliittisessa työryhmässä, jota puheenjohdan, joku politiikkasuositus pitäisi kehittää.

3 Likes

Olisi varmaan keksittävä jotain kannustinta junalla kulkemiseen auton sijaan.

Nyt on ajateltu, että jos autolla kuluu 2 tuntia ja autolla 1 tunti, niin rationaalinen kulkisi junalla. Autolla kulkevat tunnetusti ole rationaalisia, joten juna ei ehkä houkuttele.

Tästä puhuinkin viime valtuuskunnassa. Esimerkiksi Turun tunninjunan päästöjen takaisinmaksuaika on YVA:n mukaan 90 vuotta. Koska uudet ratalinjaukset suunnitellaan ne nopeille junille ja kaikkien herkkien luontokohteiden kiertäminen on käytännössä mahdotonta.

Järkevämpää olisi laittaa vastaava panostus olemassaolevien raiteiden kehittämiseen. Sekä Rantaradalta että Pääradalta tulee mieleen paikkoja joihin voisi perustaa uusia tiiviitä asemanseutuja. Muilla kaupunkiseuduilla näitä varmasti löytyy lisää. Ongelma on että kyseisten kuntien rahkeille nämä hankkeet ovat liian suuria. Miten valtio voisi edistää näiden rakentamista?

Kiitos tästä linkistä: Rataverkon toimenpiteiden liikennejärjestelmä- ja
ilmastovaikutukset, Väyläviraston julkaisuja 39/2020

Kävin tuon nopeasti läpi ja tässä muutama poiminta.

Rataverkon vuosittaiset päästöt ovat kulkumuodoista pienimmät ja
muodostavat vain noin 4 % kaikkien kulkumuotojen yhteenlasketuista
päästöistä. Rataverkon päästöissä infrastruktuurin merkitys suhteessa
kokonaispäästöihin on suurempi kuin tieverkolla tai merenkululla.

Radan rakentaminen tuottaa runsaasti CO2-päästöjä. Jos radanrakentamisen vaikutuksia tarkasteltaisiin yksinomaan keskipitkän aikavälin ilmastotavoitteiden näkökulmasta, ei kokonaan uusia ratoja kannattaisi rakentaa lainkaan. Kulkutapasiirtymän myötä saatavat ilmastovaikutukset ovat pieniä uuden radan rakentamisesta, käytöstä ja ylläpidosta syntyviin elinkaaripäästöihin verrattuna. Rakentamisen aikana syntyvän hiilivelan nollautuminen vie vuosikymmeniä, joten vuoden 2030 ilmastotavoitteisiin ei voida vastata uusien rataosien avulla. Myöskään vuoteen 2050 mennessä ei ilman erittäin suurta kysyntää ennätetä saada aikaan CO2-päästöjen merkittävää vähenemistä. Radan elinkaari on kuitenkin pitkä, yli 100 vuotta, ja koko elinkaari huomioon ottaen CO2-päästöt vähenevät, jos kysyntä on riittävä. Tulee myös huomata, että tienrakentaminen on lähes yhtä päästöintensiivistä kuin radanrakentaminen. Tähän mennessä tehdyissä kotimaisissa hankearvioissa junaliikenteen päästövähennyspotentiaalia on tarkasteltu vain teiden henkilöliikenteen osalta. Tarkastelujen laajentaminen koskemaan myös lentoliikennettä ja kuljetuksia, antaisi paremman kuvan päästöjen vähentämismahdollisuuksista.

Laskelmien mukaan esitettyjen hankkeiden rakentamisen CO2-päästöjen kuoletusaika vaihtelee välillä 23-87 vuotta. Jos tarkastelua laajennetaan koskemaan lentoliikennettä ja kuljetuksia, kuoletusajat voisi lyhentyä.

Ruotsissa suurnopeusjunien kasvihuonekaasupäästöjen nettopäästöt nollautuvat arvioiden mukaan 35‒50 vuotta rakentamisen alkamisen jälkeen tai 20‒35 vuotta liikenteen alkamisen jälkeen. Pääosa päästövähennyksistä tulee tavaraliikenteestä, jolle vapautuu ratakapasiteettia matkustajaliikenteeltä. Myös siirtymä lentoliikenteestä on
merkittävä.

1 Like

Tässä se pointti onkin - jos tieliikenteen päästöjä halutaan vähentää, niin jotain pitäisi tehdä sille tieliikenteelle. Raideliikenteen kehitys itsessään vaikuttaa aika vähän tieliikenteeseen. Suurista ratahankkeiden sijaan avain on tieliikenteen vähentämisessä jollakin kepillä taikka porkkanalla.

Kuoletusajat voisivat lyhentyä, jos ratahankkeet vähentäisivät lentoliikennettä tai tieverkon tavaraliikennettä. Turun tunnin juna on siitä vähän farssi esimerkki, että rantaradalle taikka ESA-radalle ei saa tavaraliikennettä PK-seudulta, koska rahtiterminaaleja ei ole. Lentoliikenne Helsingin ja Turun välillä on myös hyvin vähäistä. Nekin harvat lennot ovat suoria jatkolentoja ulkomaille, jolloin junaliikenteen nopeuttaminen ei vaikuta kovinkaan paljoa kulkutavan valintaan.

Itärata tai Suomiradan uudet oikoradat eivät ole ihan yhtä karseita esimerkkejä, mutta harmillisen samankaltaisia. Jos lentoliikennettä halutaan vähentää tai tavarakuljetuksia siirtää raiteille, niin kannattavempaa olisi suoraan vähentää lentoliikennettä sääntelyllä ja tehdä tavaraliikenteelle suotuisia raideinvestointeja.

Keskustelu palautuu lopulta siihen, että ulkomailla liikennemäärät ovat riittävän suuria kaksiraiteisen suurnopeusradan päästöjen nopeaan kuolettamiseen. Suomessa ei.

Jos nyt puhutaan esim. Turun tunnin junasta konkreettisena esimerkkinä, niin omien parin vuoden takaisten kokemusteni mukaan Turun ja Helsingin välisen junayhteyden suurin ongelma ei ole se, että matka kestää liian kauan, vaan se, ettei voi luottaa siihen, että on aikataulun mukaan perillä. Jos oikeasti piti aamulla ehtiä tiettyyn aikaan Helsinkiin, käytännössä piti ottaa yhtä aikaisempi juna kuin millä olisi vielä periaatteessa ehtinyt, ja tätä kautta matkaan piti varata käytännössä kolme tuntia kahden sijaan. Lisäksi rata oli niin täynnä, ettei ruuhka-aikoihin mahtunut enempää junia, vaikka kysyntää olisi varmaan ollut tiheämmällekin liikennöinnille. Rata on enimmäkseen yksiraiteinen, joten pienikin häiriö jossain sotkee koko liikenteen.

Tehokkainta varmasti olisi rakentaa tuplaraide edellisen rinnalle. Vanhallakin radalla on päästy hyvinä aikoina 1h45m matka-aikaan, uudella “tunnin junalla” suunnitelmien mukaan matka-aika on 1h15m, joten ei tässä edes ole kyse mistään suurnopeusradasta, matkaa ei kuitenkaan ole kuin n. 170 km.

1 Like

Eikö reilun 50 vuoden takaisinmaksuaika ole lyhyt? Se on lyhyempi kuin männyn tukiksikasvuaika Etelä-Suomessa, missä siihen kuluu noin 80 vuotta. Pohjoisessa tukiksi ehtiminen vie 120 vuotta.

Jos ympäristöpolitiikkaa tehdään sillä asenteella, että tulosten tulisi tulla muutamissa vuosikymmenissä, mikään ei muutu, koska helppoja ja nopeita ratkaisuja ei ole.

Tarvitaan koko yhteiskunnan perusrakenteet murtavia ratkaisuja, joista tärkein on päästä eroon kulutuksesta ja saada kansa kauttaaltaan köyhtymään. Siksi tarvitaan progressiivisia kulutusveroja, jotta kaikista tulee köyhiä ja kyvyttömiä hankkimaan turhuuksia.

Kansan raju köyhdyttäminen yhdistettynä jo olemassa olevaan teknologiaan ja ankaraan rankaisevaan säätelyyn ja valvontaan on ylivoimaisesti nopein tie leikata päästöjä ja ympäristöhaittoja. Sen jälkeen nopeat keinot ovatkin vähissä.

Ratkaisut pitää nimenomaan rakentaa vuosikymmenten päähän, koska suuret ratkaisut ohjaavat myös poliittista suunnittelua.

3 Likes

Jos hyväksytään reilun miljoonan tonnin päästöt, jotka syntyvät Turun tunnin junan rakentamisesta, tulee löytää vastaava päästövähennys jo suunniteltujen lisäksi. Ei näytä lupaavalta, kun metsien hiilinielukin vaikuttaa olevan aiemmin arvioitiin. Hallituksen hiilineutraaliustavoite 2035 on myös auttamatta liian kaukana.

1 Like