Suomen digikompassi vuoteen 2030

Uusi ministeriryhmä päätti Suomen digitaalisen kompassin laatimisesta kevään 2022 aikana.

Tämä on hyvä ja iso juttu. Alla ote tuoreesta Tietopolitiikka.fi ryhmän lausunnosta, joka taustoittaa asiaa hieman enemmän.

———

Polku kohti digitaalista vuosikymmentä 2030

Komissio julkaisi 9.3.2021 tiedonannon digitaalisesta kompassista, joka asettaisi konkreettisia digitavoitteita Euroopan unionille vuoteen 2030. Tiedonannon pohjalta komissio julkaisi 15.9.2021 lainsäädäntöaloitteen, jolla perustetaan monivuotinen ohjelma ”polku kohti digitaalista vuosikymmentä 2030”. Jäsenmaita velvoittava lakialoite on kuultavana 9.12.2021 saakka ja siirtymässä neuvotteluvaiheeseen parlamentissa ja neuvostossa. Suomen neuvottelukantoja määrittävä E-kirje on tulossa pian eduskunnan käsittelyyn.

Päätösehdotuksessa EU:n digitalisaatiokehitykselle asetetaan tavoitteita mm. seuraavilla alueilla: kansalaisten digitaidot, asiantuntijaosaajien määrä, laajakaistayhteydet, yritysten digitalisaatio, pilvipalvelujen käyttö, digitaalisten julkisten palvelujen saatavuus, innovaatiopohjaisten startuppien (yksisarviset) määrä, digitaalinen tunnistautuminen jne. Komission esittämät tavoitteet eivät nähdäksemme riittävästi huomioi datan merkitystä ja esimerkiksi EU:n datastrategian 2020 sisällöt eivät näy komission esityksessä. Lisäksi tavoitteet ovat tasapäistäviä, eivätkä erottele lähtötasoltaan hyvin eri tilanteissa olevia maita. Suomen tulisi pyrkiä näiden puutteiden korjaamiseen vielä päätösehdotuksesta käytävien neuvottelujen kuluessa vuodenvaihteessa 2021-2022.

Komissio seuraisi jatkossa digitalisaatiokehitystä laajasti ja edellyttäisi jäsenvaltioita laatimaan kansalliset strategiset digitalisaation tiekartat ja päivittämään niitä vuosittain. Jäsenmailta saatavien tietojen pohjalta komission laatisi vuosittaisen EU:n digitalisaation tilaa kuvaavan kertomuksen sekä liittäisi siihen komission vuosittain julkaiseman DESI-indeksin tiedot (digitaalitalouden ja –yhteiskunnan indeksi).

Suomen tulisi ensimmäisen kerran toimittaa kansallinen tiekartta komissiolle vuoden 2022 aikana, mikäli neuvotteluprosessi ohjelmapäätöksestä etenee odotetusti. Kansallisten tiekarttojen tulee tukea ohjelman tavoitteita ja sisältää tiedot mm. kansallisista tavoitteista, niihin liittyvistä kehityspoluista, arviot toimenpiteiden vaikuttavuudesta sekä niihin käytetyistä investoinneista.

Kansallinen digikompassi vauhdittamaan uutta politiikkalohkoa

​​Suomen digikompassi tulee laatia ylihallituskautiseksi ja riittävän kunnianhimoiseksi, jotta digitalisaation hyödyt toteutuvat parhaalla mahdollisella tavalla.

Suomi täyttää tällä hetkellä jo suuren osan EU:n asettamista vaatimuksista. Esimerkiksi Suomi sijoittuu jo DESI-indeksin kärkeen, joten tämä vertailu ei kiritä Suomea lainkaan. Olennaista on oman kunnianhimoisemman kansallisen digikompassin luominen. Kansallisen digikompassin valmistelu tulee nähdä osana tieto- ja teknologipolitiikan politiikkalohkon vakiinnuttamista. Tekemällä strateginen tiekartta vuoden 2022 aikana avoimen valmistelun kautta, poikkihallinnollisesti ja parlamentaarisesti, voimme samalla luoda tarvittavaa yhteistä kieltä ja varmistaa, että seuraaviin hallitusohjelmaneuvotteluihin mentäessä tieto- ja teknologiapolitiikan sisällöt ovat hyvin jäsentyneitä sekä hallinnon, puolueiden ja eri sidosryhmien laajasti tukemia. Riittävän kunnianhimon ja laajan sitoutumisen ohella olennaista on suunnitelmien toteutuksen pitkäjänteinen seurantamalli, joka toimii vastineena komission jatkuvalle seurantamekanismille.

1 Like

Maailman koulutetuimpana kansana 2021 Suomen kuuluukin olla rohkea suunnannäyttäjä—digitalisaatiossa ja monessa muussa. :leaves:

Blogasin aiheesta työni puolesta näin: Ilahduttavaa yhteistyötä Suomen digiareenalla – Digikompassi on askel kohti määrätietoista tietopolitiikkaa | Teknologiateollisuus

Olen kirjoittanut aihetta sivuten talouden näkökulmasta ja jo saanut Antti Jogi Poikolan palautetta tekstiin. Kiitokset siis @apoikola sekä muut tekstiä sen laatimisen aikana kommentoineet.

Koska TKI-toiminta ja digitalisaatio tapahtuu suurimmaksi osaksi itsenäisissä yhteisöissä, voidaan niiden toiminaan vaikuttaa lähinnä epäsuorasti. Kirjoitusprosessini aikana olen päätynyt ehdottamaan muutoksia T&K-toiminnan tukiin ja ehdotan T&K -investointien verohelpotusten käyttöönottoa. Tavoitteena tulisi olla vauhdittaa innovaatiota ja digitalisaatiota sekä kuroa kiinni kuilu T&K-investoinneissa Suomen ja verrokkimaiden välillä. Nämä ehdotukset eivät sisälly itse tekstiin, vaan ne ovat osa TalousVihreiden 10 teesiä taloudesta -projektia.

Keskustelen näistä aiheista mielelläni lisää. Toivon että tästä dokumentista on hyötyä ja olen kiitollinen kaikesta palautteesta. Tässä (kommentoijan) linkki dokumenttiin:

1 Like

Tämä on todella hyvä teksti! @mirjak kannattaa lukaista.

1 Like