Sotu-ohjelman kommentointi 19.10. saakka

Löytyisikö täältä foorumilta innokkaita vaihtamaan ajatuksia kommenteilla ilevaan sisiaaliturvaohjelmaan?

Itse ajattelin tänään lueskella läpi.

Hox @jannepeltola sinulle caltulaisens tämä tulee vastaan kumminkin.

Kuuntelen ainakin mielelläni, itse olen ehtinyt lukea sen vasta kerran-pari läpi ja detaljit ovat vielä hakusessa!

Tapasimme Tietopolitiikka.fi porukan kanssa Kelaa alkukesästä (myös Vihreiden tietoyhteiskuntaryhmä on tavannut Kelaa) ja saimme heiltä oheiset ’mitä pitäisi muuttaa lainsäädännössä’ viestit. Tavoitteena siis olisi automatisoitu ja proaktiivinen palveluntarjonta.

Näitä ajatuksia voisi vähän pureskella tuon ohjelman kontekstissa.

————

20.8.2021 KELAN DIGITALISAATIO JA BYROKRATIAN PURKU –SIDOSRYHMÄVERKOSTON TYÖPAJA

ERÄITÄ AUTOMATISAATION LAINSÄÄDÄNTÖHAASTEITA JA RATKAISUEHDOTUKSIA

1. Asiakasyhteistyölaki

Tietojen luovuttaminen, saaminen ja käyttäminen on nykytilanteessa haastavaa. Tiedon hallinta on Kelassa perinteisesti hakemuslähtöistä. Toimintaympäristön ja asiakkaiden muuttuessa olisi kuitenkin tarpeen siirtyä kokonaisvaltaisempaan palvelulähtöisyyteen, mikä vaatii viranomaisilta ennakoivaa ja aktivoivaa toimintaa. Yhteisasiakkuus helpottaisi kaikkien osapuolten tekemistä.

RATKAISUEHDOTUS: Jokaisen digitoimijan tehtäviä ja roolia tulisi kirkastaa ja välttää sitä kautta päällekkäistä tekemistä tai rinnalle rakentamista. Tarvitaan oma laki monialaiseen asiakasyhteistyöhön, joka mahdollistaisi yhteisasiakkuudet. Tämän lisäksi tarvitaan yhtenäistä suostumuksenhallintaa, kansallista palvelua, jonne asiakkaiden suostumukset tallentuvat ja josta eri toimijat ne näkevät ja jossa asiakas pystyy hallinnoimaan suostumuksiaan. Suostumus voisi toimia myös valtuutuksena tai toimeksiantona tarjota etuusehdotuksia ja informaatiota asiakkaille. Edellyttää lainsäädäntömuutoksia.

2. Toimeentulotuen yhteinen käsittely

Hyvinvointialueet tarvitsevat käsittelyjärjestelmän sekä kaksisuuntaisen yhteyden eräisiin Kelan tietoihin. Samanaikaisesti tietojenvaihto Kelan ja kuntien välillä on hankalaa johtuen osin lainsäädännöstä ja osin teknisistä mahdollisuuksista. Kärsijöitä ovat erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat.
Hyvinvointialueiden täydentävää taikka ennaltaehkäisevää toimeentulotukea voisi käsitellä yhteisellä järjestelmällä (etuusalusta), jonka tuottaa Kela. Samalla hyvinvointialueiden toimijat saisivat tarvitsemansa tiedot Kelan muista etuuksista. Huolimatta eri näkökulmista, perustoimeentulotuen kokonaisuus on luontevasti yhteinen asia, eivätkä arkaluonteiset sosiaalihuollon tiedot ilmene käsiteltäessä tuen määräytymistä koskevia tietoja. Tätä kokonaisuutta täydentäisivät Kanta –arkistossa säilytettävät arkaluonteiset tiedot. Järjestely itsessään korvaisi osan tietojen vaihdon tarpeista ja olisi kansantaloudellisesti ja järjestelmien yhtenäisyyden ja laadunvalvonnan näkökulmasta erinomainen vaihtoehto. Yksi järjestelmiin liittyvistä uhkakuvista ovat pirstaloituneet, ulkoistetut ja hyvin erilaisin laatustandardein tuotetut sovellukset. Järjestely voisi sopia hyvin valtiovarainministeriön kyseistä lainsäädäntöä koskeviin tavoitteisiin. Toimintatavalla voisi olla käyttöalaa myös asiakasmaksukattorekisteriä sekä työttömyysvakuutusmaksujen tilittämistä koskevissa poluissa. Jatkossa Kela voisi tuottaa asiakkaan tilannekuvia mm. sosiaalitoimeen ja TE-palveluihin.

RATKAISUEHDOTUS: Lainsäädäntömuutos, jossa sosiaalityöntekijöillä on pääsy sosiaaliturvajärjestelmään, jolloin Kela avaa joissakin asioissa hyvinvointialueille tietovarantojaan ja toisaalta myös Kelalla on pääsy hyvinvointialueiden tietovirtoihin. Kela-lakia muuttamalla Kela voisi tarjota it-palveluja myös muille viranomaistoimijoille.

3. Vaihtoehto henkilökohtaiselle tilimallille

Sosiaaliturvan kehittämiseksi tulisi lisätä rohkeasti erilaisia kokeiluja. Esimerkiksi tilimallia (tai vastaavia) voisi kokeilla, jos tähän löytyy digimaailmasta tukea. Samoin aina silloin tällöin esiin pulpahtavaa etuusehdotusta voisi ensin kokeilla.
Tilimallin kohdalla kyseessä olisi jokaisen henkilökohtainen sosiaaliturvatili, josta on mahdollista nostaa tarvittaessa tukea. Perustilimalli korvaisi työmarkkinatuen, peruspäivärahan ja opintorahan. Jokainen työllistynyt tai korkeakouluun opiskelemaan siirtynyt vähintään 18-vuotias saisi oikeuden sen käyttöön.

Olemme hahmotelleet vaihtoehtoa, jossa yhdistettäisiin työttömyyspäivärahat (vähintään peruspäiväraha) ja opintoraha yhdeksi etuudeksi ja automatisoitaisiin etuusoikeuden ratkaiseminen ja tarkistaminen. Mallia voisi aluksi kokeilla vain yhdellä etuudella, kuten opintorahalla. Tämä vaihtoehto osallistumistuloksi korvaisi työmarkkinatuen. Tuen saaminen edellyttäisi osallistumista yksilöllisesti sovittaviin aktiivitoimenpiteisiin. Näkemyksemme mukaan on tärkeää varmistaa, että palvelujen tarpeessa olevat henkilöt pääsevät palvelujen piiriin jo ennen perustilin saldon tyhjenemistä.
Etuusehdotus saattaisi joissakin asiakassegmenteissä olla sekä asiakasta että järjestelmää palveleva, mutta vaatisi vielä tarkempaa pohdintaa jopa ennen kokeilua.

RATKAISUEHDOTUS: Seuraavalla hallituskaudella tehtäviä vaiheittaisia kokeiluja, joiden avulla kerätään ymmärrystä ja dataa asiakasryhmien käyttäytymismalleista ja vaikutuksista sekä tietoa siitä, kuinka paljon muun muassa digitalisaation ja palvelumuotoilun keinoin pystytään yhdistämään ja sujuvoittamaan asiakkaan etuusprosesseja ilman tarvetta muuttaa etuuslakeja.

4. Yhtenäinen kansallinen tietoturvallinen väline

Asiakkaiden tilanteiden tunnistaminen on viranomaisille erityinen haaste, jonka taklaamiseen tarvittaisiin pikaisesti yhtenäinen kansallinen tietoturvallinen väline ja muut mahdollistavat tekijät. Samalla välineellä voitaisiin tunnistaa kumppanit, joiden kanssa monialainen asiakasyhteistyö voisi käynnistyä. Väline edesauttaisi asiakastarpeiden ennakointia. Väline liittyy myös kohtaan 1., sillä se edesauttaisi yhteisasiakkuuksien hoitoa.

RATKAISUEHDOTUS: Yhtenäinen kansallinen tietoturvallinen väline arkaluonteisen asiakastason datan käsittelyyn ja viranomaisten ja muiden toimijoiden väliseen vuoropuheluun. Lainsäädäntöön velvoittavat säädökset tarpeen. Lainsäädäntö määrittelemään mitä esimerkiksi hallintolain ohjaukseen ja neuvontaan kuuluisi viranomaistoiminnassa nykyaikana. Tällöin viranomaisen olisi sallittua/velvoite hyödyntää tietovarantoja (lainsäädäntö määrittelemään missä laajuudessa) asiakastarpeiden tunnistamisessa ja paremmassa ohjauksessa.

5. Pilvipalvelut

Pilvipalvelut haastavat julkishallinnon salassapidon määritelmän.

RATKAISUEHDOTUS: lainsäädäntömuutos, jossa luodaan selkeät pelisäännöt sille, mitä tietoja pilvipalveluissa voi käsitellä.

3 Likes

Ylläolevat siis Kelan ehdotuksia. Niistä osaa voisi tuunata enemmän ihmislähtöiseen MyData-suuntaan (esim. yhteisasiakkuus ja tietoturvallinen väline olisi tehtävissä myös ihmislähtöisesti).

Vihreiden tietopoliittisessa ohjelmassa oli jo joitain näitä ideoita sanoitettuna.

Tuo kokeilujen kautta etuusehdotuksiin on mielestäni hyvä.

1 Like

Mä luen vasta huomenna.

Tiivistäminen

Mielestäni johdanto + vihreän sosiaaliturvan periaatteet eli ensimmäiset 8 sivua kannattaa tiivistää max 2. sivuun, silloin niiden teho on paljon parempi.

Itse yhden ohjelmaprosessin läpi käyneenä tiedän tiivistämisvaiheen vaativuuden, mutta myös tiedän kuinka palkitsevaa se on.

Onkohan täällä foorumilla ketään sotu-ryhmäläisiä? Rivikohtaisesti on hiukan vaikea kommentoida tekstin tiivistämisehdotuksia.

Negatiivinen tulovero vai ei

Mielestäni olisi hyvä, jos työryhmä voisi selkeästi ehdottaa joko suoraa perustuloa tai negatiivista tuloveroa. Itse uskon, että jälkimmäinen on helpommin hyväksyttävä Vihreiden ulkopuolella.

Perustulon perusosan sitominen indeksiin

494 Vihreiden sosiaaliturvamallissa perustulon perusosa on 600 euroa. —> Tämän voisi sitoa vuoteen ja sopivaan indeksiin jo nyt ohjelmassa.

Kai laitat nämä sinne lomakkeeseen?

Hemmetti, oliko sen dedis tänään? Tuli syyslomanatkasuunnitelmien muutoksia ja unohdin, että pitää lomakekin täyttää.

Jos se on auki puoleen yöhön asti, niin ehtinen nämä sinne syöttää.

1 Like

Äh… tämä unohtui. Laitoin Lukakselle meiliä, josko vielä jotenkin ehtisi.

1 Like

Saapui tänne meidän sotu-rintamalle ja huomioidaan. Täysi tykitys menossa tänään.

1 Like

Jos vihreät yhtäkkiä yli 10 vuoden projektin jälkeen vaihtaisi perustulosa negatiiviseen tuloveroon, olisi se todella vaikea asia myydä omille kannattajille ja joillekin perustulon kannattajille. Valitettavasti mallien eroja tunnetaan kokemukseni mukaan julkisessa keskustelussa huonosti (ja molempia sotketaan vieläpä muihin malleihin, kuten esimerkiksi Keskustan vastikkeellinen “puoliperustulo” tai nykyiset hallituksen suunnitelmat tehdä negatiivisen tuloveron (NIT) kokeilusta “työtulotuen” (EITC) kokeilu).

En siis missään nimessä lähtisi luopumaan perustulosta proper puhumisesta. Siinä menisi pitkän ajan työ aiheen parissa ja poliittinen omistajuus viemäriin. Jo negatiivisen tuloveron ottaminen siihen rinnalle edes vaihtoehtona oli iso myönnytys, kun Lukas viimeksi mallia päivitti.

1 Like

Jos oikein ymmärsin, niin työryhmän esityksessä sanottiin, että nämä kaksi (suora perustulo ja negatiivinen tulovero) ovat kaksi erilaista tapaa toteuttaa sama perustulo. Tämä pyörittely lähinnä hämmensi ja olisi mielestäni parempi, että ohjelmassa selkeästi esitetään, mitä tehdään.

Itse en pidä sitä ongelmallisena, että puhutaan perustulosta ja ollaan asian omistajana ja esitetään sen toteutusmallina negatiivista tuloveroa.

Oma kokemukseni esimerkiksi Euroopasta on, että vaikka viittaisi lähteisiin, monelle aika perehtyneellekin ihmiselle näiden toteutusten ekvivalenssi on valitettavasti vieras.

1 Like

Kun soft on slangia setelirahalle, vrt. ilmaus Micro$oft, voisi ubisoft viitata perustulokäteiseen. Tietämättömille Ubisoft on iso ranskalainen peliyhtiö, johon kuuluu hki:läinen RedLynx.

Tarpeettoman byrokratian ynnä muiden turhien töiden vähentäminen on aina kannatettava asia. Tärkeitä töitä riittää kyllin, jos jaksaa etsiä.

Huom, Private Cloud. Puhutaan ehkä mieluummin maa/EU-rajoista kuin pilvi/non-pilvi.

Tällä hetkellä epävarmuus on johtanut siihen, että mikään muu kuin oma perunakellari ei kelpaa, vaikka data olisi EU:ssa tai Suomessakin. Oman perunakellarin tietoturvallisuus on toki heikompaa, kuin asiaan erikoistuneiden tarjoajien.

2 Likes

Totta, mutta oman perunakellarin tietoturvaa ei tarvitse todistaa muille. paras mahdollinen paikka on joku suurimmista EU toimijoista, e.g. OVH

Perustulosta ei kannata luopua, mutta voisiko sitä ajaa uusilla argumenteilla ja rahoitustavoilla.

“vastikkeeton tulo” on monella tapaa ideologisesti vastenmielinen idea suurelle
osaa suomalaisista.

“Arvolisä-, polttoaine-, auto-, haittaverojen jne. palautus” ei kuulosta
vastikkeettomalta. Ei anneta vastikkeettomasti, vaan annetaan takaisin mitä
valtio otti.

Lasketaan kuinka paljon vähätuloisimman kymmenyksen (tai viidenneksen)
maksamat välilliset verot on, tuo summa palautettaisiin kaikille tuloista
riippumatta perustulona. Vasta kun kulutus menee yli tuosta tasosta, maksetaan de facto
välillisiä veroja. Samassa yhteydessä voisi mm. kaikkien tuotteiden
arvonlisäveron pistää samaksi.

Vaikka summa ei olisi aluksi täysin riittävä, myöhemmin sitä voisi muuttaa kun
varmistetaan, että mekanismi on puhdas perustulo. Kun kaikki jos saavat
jotakin, sitä on vaikeampi muuttaa tarveperustaiseksi.

ps. Samalla saataisiin välillisiin verohin progressio.

2 Likes

Tämä kuulostaa hyvältä. Onko tätä ehdotusta tutkittu enemmänkin, vai onko ihan uusi oivallus?

1 Like

Ihan omastä päästä nyt perjantai-iltana.

Muistelen, että Heikki Niskakangas sanoi jossain, että vähätuloiset maksavat suhteessa eniten välillisiä veroja, koska kaikki tulot menevät kulutukseen. Todellinen veroprosentti oli muistaakseni yli 40% (~20% kunnallisveroa ja maksuja + ~20% välillistä verotusta). Päälle vielä eläkevakuutusmaksu ja työttömyysvakuutusmaksu ~8% ja puolet kaikesta menee veroihin ja maksuihin.

1 Like