Selvitys: Työtulotuki ei olisi tehokas tapa parantaa työllisyyttä

@Lyydia bongadi tämän, pitäisi lukea itse rapsa, vielä en ehtinyt.

Negatiivista tuloveroa selvittänyt työryhmä ei suosita työtulotuen käyttöönottoa tai sitä koskevan kokeilun käynnistämistä.

Työtulotuki tarkoittaisi, että ansiotulovero voisi olla negatiivinen pientä palkkatuloa saavilla henkilöillä. Työtulotuen tavoitteena olisi kannustaa työllistymään esimerkiksi osa-aika- ja keikkatyöhön.

Työryhmän tekemien vaikutusarvioiden perusteella työtulotuki ei juurikaan parantaisi työttömien työnteon kannustimia, eikä se olisi tehokas tapa parantaa työllisyyttä. Työryhmä toteaa, että ei olisi perusteltua ottaa käyttöön verojärjestelmään rakennettavaa tukea, joka edellyttäisi verotusjärjestelmien merkittävää uudistamista, mutta jonka ei voida arvioida täyttävän sille asetettuja tavoitteita tehokkaasti.

Sosiaaliturvaa täydentävän negatiivinen tuloveron toteuttaminen ongelmallista

Sosiaaliturvaa täydentävän, perustulon kaltaisen negatiivisen tuloveron toteuttamiseen osana nykyisenkaltaista vuosituloihin perustuvaa progressiivista verotusta sisältyisi merkittäviä ongelmia. Nykyisessä verojärjestelmässä ei voitaisi varmistaa, että etuus olisi kuukausittain vähintään perusturvan tasoinen. Lisäksi etuus saattaisi olla eri suuruinen samalla tulotasolla muista verojen määrään vaikuttavista tekijöistä johtuen.

1 Like

Ymmärsinkö oikein, että tässä keskeinen ongelma on juuri negatiivisen tuloveron huono ennustettavuus? En voi olla ajattelematta, että perustulolla saataisiin samat hyödyt samaan hintaan ilman edellämainittua haittaa :smiley:

1 Like

Ai harmi, kun jotenkin aattelin että juuri tähän suuntaan olisi hyvä olla menossa. Työnteon tulisi olla oikeus ja väylä parempaan osallisuuteen ja onnellisuuteen yhteiskunnassa. Siten pitäisi päästä eroon tästä yrityksiä koskevasta “suoristamisesta” missä jatkuvasti pyritään vähentämään työpaikkoja, ja mieluummin toisinpäin, kannustetaan palkkaamaan ja tarjoamaan työpaikka. Voisiko työnantajamaksujen suuruutta miettiä että vähitellen muuttuisivat negatiivisiksi?

Itse pidän sitä ihan oikeana, että negatiivista tuloveroa / perustuloa tms. sovitellaan nimenomaan työntekijöille.

Jos työnantajia erityisesti subventoidaan työllistämiseen toimii se käänteisenä insentiivinä toiminnan kehittämiseen, palkkatuetusti teetetään työtä ”vanhaan malliin”, kunnes maailmaa ajaa ohi ja konkurssi korjaa.

Samaan aikaan nämä subventiolla ylläpidetyt työpaikat sitovat työvoimaa, joka ei ole käytettävissä muualla.

Lisäksi pitäisi keksuä, että mistä pussista tämä työnantajamaksujen elennus tai peräti negatiivisuus kaivettaisiin, nythän työnantajamaksuilla mm. eläkevakuutusmaksua, sen tason alentamiseen ei liene mahdollisuuksia, eikä sitä varmaan työntekijän tai valtionkaan taskusta pystytä kaivamaan.

Työnantajille työllistämisen pitäisi toki olla mahdollisimman helppoa, mutta mahdollisia erityistapauksia (esim. ensimmäinen työntekijä?) ei kuitenkaan subventoitua.

4 Likes

Jäin miettimään, missä määrin esittämäsi kritiikki käänteisistä insentiiveistä ja työvoiman sitomisesta koskee myös perustuloajattelu n “soininvaaralaista” kantaa, jossa perustulo mahdollistaa sellaisten matalatuottoisten työpaikkojen synnyn, jotka muuten jäisivät syntymättä. Mitä ajattelette?

2 Likes

Näen asian niin, että perustulo subventoi ihmistä eikä työpaikkaa. Eli jos ihminen menee matalatuottoiseen työhön, niin se johtuu yksinomaan siitä ettei halua tai pääse parempiin töihin kiinni; ei siitä että valtion subventiolla tuettaisiin alempaa tuottavuutta.

Jos siis on kaksi työpaikkaa tarjolla, A ja B, joista työpaikassa A palkka on vaikka tonnin kuussa ja B:ssä kaksi tonnia. Ja työn rasittavuus samassa suhteessa. Jos valitsen työpaikan A, niin samalla vaivalla saan periaatteessa saman verran palkkaa (plus mahdollisen perustulon). Mutta jos valtio subventoi työpaikkaa A ja siitä maksettava palkka nouseekin 1200 euroon, niin sitten kalkyyli suosii sitä työpaikan B kustannuksella.

Joissakin tilanteissa perustulo voi kannustaa tekemään vähemmän töitä kuin muuten tekisi. Eli voi ottaa vastaan vaikka 2-3 päivää viikossa jonkin duunin, jolla ei kuitenkaan eläisi ellei sivussa saisi perustuloa. Mutta varmaan yhtä paljon tai enemmän on näitä osa-aikaisia tai muuten heikommin palkattuja hommia joita ei kannata nykyisen vastikkeellisen tuen vuoksi ottaa vastaan, koska niistä jäisi tukien poistumisen jälkeen käteen vähemmän (tai ei ainakaan tarpeeksi suhteessa vaivaan) kuin kotisohvalla köllöttelystä.

3 Likes

Ajattelen, että perustulo (kuten @Ajatus10 sanoi —> työntekijän subventointi) on paljon vähemmän yritysten tuottavuuskehitykseen vaikuttava mekanismi, kuin ketjun alussa ehdotettu suora työnantajien tuki. Toki perustulo vaikuttaa työvoiman saatavuuteen ja sitä kautta myös työnantajiin.

Uskon, että ”Soininvaaralaiset” matalatuottoiset työt löytävät tekijänsä porukasta, joka joko kaipaa leppoistusta tai olisi muuten työttöminä, eli osin saattaa sitoa työvoimaa, mutta hyvinvointilisä tulee silloin vapaudesta valita.

3 Likes

Kiitos hyvistä vastauksista. Vielä jäin miettimään, kykenisivätkö vihreidenkään politiikka-avaukset poistamaan pienituloisten korkean efektiivisen veroprosentin.

Vaikka perustulon kohdalla veroprosentti olisi helposti ennustettavissa, on hankala sanoa, mikä se olisi esimerkiksi uudessa sosiaalipoliittisessa ohjelmassa kaavaillun osallisuusrahan ja asumituen jälkeen.

Tästä vihreiden uuden sosiaaliturvamallin ja verotuksen yhdistelmästä olisi ehkä hyvä olla jokin kokonaisesitys.

3 Likes