Perjantaina oli Sitran tilaisuus, missä käytiin läpi talouskeskustelun eri avauksia. Raportissa oleva listaus on hyvä. Suomessa donitsitalous ja missiolähtöisyys ovat tuutuja, mutta esim. GNDE vähemmän:
Donitsitalous (Kate Raworth 2017): Kestävän talouden reunaehdot määrittyvät sosiaalisen perustan ja ekologisen katon rajaamalle ”donitsin” alueelle. Donitsitaloudessa kaikkien ihmis- ten tarpeisiin vastataan ja tulot sekä varallisuus jaetaan nykyistä tasaisemmin planeetan kan- tokyvyn rajoissa. Inhimillisen toiminnan sekä talousajattelun ja talouden rakenteet muutetaan näiden tavoitteiden vaatimalla tavalla.
Ekohyvinvointivaltio (ks. esim. Hirvilammi ym. 2021): Ekologisen kestävyyden tavoittelu tuodaan talouspolitikan ytimeen, ja valtiolle annetaan nykyistä vahvempi rooli markkinoiden ja yhteiskunnan eri sektoreiden ohjauksessa. Eri politiikkalohkojen synergian avulla siirrytään ekologisesti kestävälle kehitysuralle, jossa hiilijalanjälki ja luonnonvarojen kulutus kääntyvät kaikilla sektoreilla nopeasti ja hallitusti laskuun.
Ekologinen jälleenrakennus (BIOS 2019b): Kansainvälinen kestävyyssiirtymäkeskustelu sovi- tetaan Suomen oloihin. Pyrkimyksenä on Suomen ilmastopäästöjen ja muun luonnon kuormi- tuksen laskeminen nopeasti ja hallitusti kestävälle tasolle. Tarvittavat konkreettiset toimenpi- teet suunnitellaan monialaisesti, yhteiskunnan resilienssistä huolehtien.
Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (Euroopan komissio 2019): Eurooppalainen talous uudistuu talouden paremman ohjauksen (sääntely, kannustimet, investoinnit, jne.) kautta niin, että ympäristötavoitteet saavutetaan, eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyky nousee maail- man kärkeen ja talous kasvaa. Samaan aikaan suojellaan luontoa, erityisesti sen monimuotoi- suuden näkökulmasta.
Green New Deal for Europe (GNDE) (ks. DiEM25): EU:n rahoitus ja investoinnit sekä lainsää- däntö uudistetaan energian ja resurssien kulutuksen vähentämiseksi sekä vähähiiliseen tuo- tantoon siirtymiseksi. Samalla kehitetään kansalaisyhteiskunnan vaikuttamismahdollisuuksia, demokratiaa ja yhdenvertaisuutta.
Hyvinvointitalous (ks. esim. www.weall.org): Globaali kansalaisyhteiskunta mobilisoidaan hy- vinvointilähtöisen järjestelmämuutoksen taakse. Tavoitteena on talousmalli, jossa investoinnit laajapohjaiseen hyvinvointiin ja osaamiseen luovat kestävyyssiirtymälle laajempaa hyväksyttä- vyyttä, ja jossa hyvinvointi ja hyvän elämän edellytykset jakautuvat nykyistä tasaisemmin.
Missiotalous ja missiolähtöinen innovaatiopolitikka (ks. esim. Mazzucato 2018): Valtion rooli innovaatiopolitiikassa uudistetaan aikamme isojen haasteiden voittamiseksi. Kansalliset ja kansainväliset innovaatiojärjestelmät kohdentamaan tuottamaan suurin panostuksin vihreää kasvua synnyttäviä ratkaisuja aikamme suuriin haasteisiin.