Polttoaineveron "indeksikorotus"

Iltasanomat uutisoi tänään, että Iiris Suomela on poistanut vanhoja twiittejään:

Näennäisesti syy on, että “koska niitä vääristeltiin”. Koskapa ne on nyt poistettu niin en löydä mistään perusteluja, miten veroprosentin nostaminen voi olla “indeksikorotus”. Jos elinkustannusindeksi nousee, niin miksi pitäisi veroprosentin keinoin nostaa bensan hintaa? Tai minkään muunkaan hyödykkeen. Tämä ei jotenkin mene minun tyhmään päähäni.

Osaako joku selittää parhain päin mitä ihmettä Suomela tarkoitti indeksikorotuksella?

1 Like

Polttoainevero on senttimääräinen, eikä prosenttimääräinen. Jos bensa kallistuu, veron osuus laskee. Jos veroprosentin ei haluta laskevan, sen nimellisarvoa täytyy korottaa.

Polttoaineveron indeksikorotus tehdään säännölliesti. Järkevintä olisi muuttaa se prosenttimääräiseksi. Toisaalta pakollinen korotus on hyvä poliittinen keppihevonen josta voi riidellä.

Iiris Suomela taisi oppia ettei Twitter-kansaa saa kohdellä täysijärkisinä. Kun viestit Twitterissä, poista 30 ÅO pistettä yleisön älykkyydestä, reaktioita, sarkasmia, tahallista väärinymmärrystä.

2 Likes

Ei tainnut Suomela itsekään olla ihan täysijärkinen, kun selittää että indeksikorotus “lähinnä varmistaa, ettei bensa halpene suhteessa ruokaan ja asumiseen”. Ei kai se ole sen tarkoitus, vaan varmistaa että verotulot eivät reaalisesti laske.

Sitäpaitsi korotus oli suurempi kuin indeksi? Veron määrä nousi noin 8%, kuluttajahintaindeksin nousut taitavat olla muutamien prosenttien luokkaa.

Eikös tuo ole juuri se mitä indeksikorotus tarkoitaa yksinkertaistaen? Indeksi kuvaa kokonaishintatasoa, mutta Iiris haluaa välttää vaikeita sanoja.

Veroa automaattisesti nosteta joka vuosi joten korotusten täytyy olla prosenttimääräisesti suurempia kuin indeksin vuosimuutos kun jätetään vuosia välistä. liikennepolttoaineiden valmisteverotasoja on korotettu vuosina 2012, 2014, 2015, 2017 ja 2020, kertoo IS ja tilastokeskus.

Vuosimuutos on ollut muutaman kuukauden jo 3,5 - 3,7. tilastokeskus

Se ei ole lauseen ongelma. Virhepäätelmä on siinä, että bensan hinnan pitäisi seurata indeksiä, vaikka todellisuudessa on perusteltua ainoastaan nostaa veron määrää indeksin verran jotta reaalinen verotulo säilyy samana.

Jos bensan hintaa nostetaan indeksin verran, niin sitten veroa joka on vain osa hinnasta, täytyisi nostaa paljon enemmän. En ole ihan varma kummasta vuonna 2020 oli kyse. Ehkä poliitikot vain keksivät omasta päästään tuollaisia “indeksikorotus”-läppiä, vaikka todellisuudessa veronkorotukset vedetään hatusta?

IS:n juttu johon linkkaat kertoo, että veroa on nostettu nimellisesti vuodesta 2012-2020 10,92 senttiä/litra, nykyiseen arvoonsa 75,28 sentti/litra. Eli noin 17%.

Samaan aikaan tilastokeskuksen mukaan kuluttajahintaindeksi on noussut vain 6%. Veroja siis on nostettu huomattavasti enemmän kuin indeksi sallisi, mutta toisaalta, eihän aiempien vuosien nostoja ole indeksikorotuksina ilmeisesti perusteltukaan ja ainakin Matti Vanhasen mukaan vuoden 2020 korotus oli tavallista pienempi.

Nykyinen yli kolmen prosentin inflaatio on huono esimerkki, koska se on poikkeuksellisen korkea. Esim. vuonna 2019 ja 2020 prosentit olivat 1,01% ja 0,29%. Näihin lukuihin perustuen ei voi kuin ihmetellä Suomelan ja Vanhasenkin puheita (vaikka olenkin ihmettelyssäni pari vuotta jäljessä).

EDIT: Tietysti ongelma voitaisiin ratkaista sitomalla veron määrä indeksiin. Silloin ainakin muut veronkorotukset ja -alennukset pitäisi perustella jotenkin.

Tälläisen löysin. Alkuperäinen https://twitter.com/KluotoJ/status/1490617679560032257?

Vero näyttää olevan aika vakio suhteessa ainsiotasoindeksiin. Pieni hyppäys kun sitä nostetaan, sitten tasainen lasku seuraavaan korotukseen. 2015-2020 öljyn hinta on ollut matalalla. Paluu normaaliin on kivulias.

1 Like