Poliittinen ohjelma - äänestysikärajan laskeminen

Vihreillä on käynnissä poliittisen tavoiteohjelman kommentointikierros ja aiheen ympärille toivotaan mahdollisimman paljon vihreää keskustelua.

Eräs työryhmän esitys on äänestysikärajan laskeminen 15 ikävuoteen. Kommentoinkin aloitetta uudessa blogissani. Mitä ajatuksia teillä herää?

2 Likes

Mitä jos tieteellinen arvio sanookin, että edes 18-vuotias ei ole tarpeeksi kypsä äänestämään? Eikö silloin pitäisi äänestysikärajaa nostaa vastaamaan kehityspsykologian keinoin määriteltyjä kriteereitä? Ainakin tuo blogissasi oleva muotoilu tuntuu sisältävän ennakko-oletuksen, että kehityspsykologian kannalta äänestysikäraja on vähemmän kuin 18 vuotta. :upside_down_face:

Itse olen sitä mieltä, että pelkkä kehityspsykologia ja neurotiede ei ratkaise äänestyskypsyyttä, vaan elämänkokemus. Vaikka 18-vuotias voikin olla aivoiltaan tarpeeksi kehittynyt äänestämään (tosin nykytieteen valossa konsensus tuntuu olevan, että aivot jatkavat kehittymistään jopa 25-vuotiaaksi), ei hänellä ole riittävästi kertynyt kokemusta työelämästä, opiskelusta, yhteiskunnasta ja sen palveluista, politiikasta, tai mistään muustakaan. Nuoria äänestäjiä on helppo naruttaa äänestämään mikä nyt sattuu olemaan viimeisin muoti-ilmiö. Lisäksi se, että nuorten ääniä kalastellaan, johtaisi ehkä aivan uudenlaiseen häiriköintiin mikä on pois heidän vakihommistaan eli opiskelusta (nythän meillä oppivelvollisuus jatkuu 18-vuotiaaksi).

Äänioikeuden alentaminen on puupää-palkinnon arvoinen idea, jota kannattavat lähinnä ne muutamat nuoret jotka ovat hurahtaneet puoluepolitiikkaan tai on siihen aivopesty, eivätkä malta odottaa muutamaa vuotta päästäkseen kirjoittamaan numeron lappuun, tai sitten hiukan vanhempiin poliittisiin broilereihin joilla sormet syyhyävät päästä käsiksi neitseelliseen vaalikarjaan, joihin uppoaa mikä tahansa huuhaa.

Sen sijaan että energiaa tuhlataan tällaiseen hölmöilyyn, demokratiaa pitäisi parantaa niille, joilla on jo äänioikeus. Esimerkiksi kunta- ja aluevaalit voitaisiin järjestää joka toinen vuosi. Tällä olisi myös sellainen sivuvaikutus, että keskimääräinen ikä, jolloin henkilö pääsee ensimmäistä kertaa kyseisissä vaaleissa äänestämään, alenisi vuodella. Piilevät äänikynnykset pitävät politiikan ulkopuolella noin 8% kaikista äänioikeutetuista. Äänestyslipukkeenseen pitäisi voida kirjoittaa pelkkä puolue, ei ehdokasta, jotta niiden, joilla oikeasti on jokin ehdokas mielessä, ääni pääsisi paremmin kuuluviin. Ja mielellään pitäisi ottaa käyttöön siirtoäänet puoluelistojen sisällä jotta yhtään ääntä ei menisi hukkaan. Tässä muutama ehdotus, jotka parantaisivat demokratiaa 100-kertaa enemmän kuin äänestysiän alentaminen.

1 Like

Jos tällaisen arvion seurauksena päädyttäisiin ikärajaa nostamaan, en sitä välttämättä vastustaisi. Pidän tätä kuitenkin epätodennäköisenä, kun meillä jo nyt 18-20 vuotiaat nuoret osallistuvat ongelmitta poliittiseen päätöksentekoon. (En itse oleta, että äänestysikärajaa välttämättä kannattaa laskea 15 vuoteen.)

Toivoisin myös ehkä vähän kunnioittavampaa argumentointia työryhmän isolle työlle, lyttyynhaukkuminen ei hyödytä ketään.

1 Like

Tarkennettakoon, että kannatan muutosehdotustasi. Vanha muotoilu on ehdoton, kun taas on ihan järkevää että asiaa hiukan funtsitaan ja perustellaan.

Ehdotus että äänestysikää voitaisiin nostaa oli puoliksi huumoria, koska vaikka 18-vuotiaat todettaisiinkin neurologisesti kykenemättömiksi poliittiseen päätöksentekoon, heiltä tuskin äänioikeutta otettaisiin poiskaan. Mutta ehkä ajatus siitä, että päinvastoinkin voi ajatella, sytyttäisi jonkun päässä valoja että mitä tässä ollaan ajamassa. Lisäsin ensimmäiseen kappaleeseeni :upside_down_face: -hymiön.

Oli ikäraja mikä tahansa, se on mielivaltainen. Paitsi että nuoret kehittyvät eri tahtiin, kehitys ei tapahdu mitenkään hyppäyksellisesti jossain ikärajassa.

Itse kannatan äänestysikärajan ja kansalaisaloitteen ikärajan alentamista 15 vuoteen. Sitä vastoin vaalikelpoisuusikärajan pitäisin sidottuna täysi-ikäisyyteen. Olisi epäjohdonmukaista, jos nuori ei saa päättää (kaikilta osin) omista asioistaan mutta saisi päättää vaikkapa lainsäädännöstä tai valtion tai kuntien varoista.
Eräässä keskustelussa tuli esiin, olisiko ristiriitaista erottaa äänioikeus- ja vaalikelpoisuus toisistaan. Kuitenkin tarkkaan ottaen ainakin kunta- ja aluevaaleissa on nytkin äänestäjiä ilman vaalikelpoisuutta eli kunnan/hyvinvointialueen johtavat viranhaltijat ja valtion kuntia/alueita valvovat johtavat virkamiehet.

4 Likes

Itsekin ajattelen juuri tätä mielivaltaisuutta, miten saisimme siihen löydettyä ratkaisun. Omaan korvaani myös äänestysikärajan ja toisaalta vaalikelpoisuuden ikärajan eriyttäminen voisi olla hyvä ajatus.

Äänestysprosentti on laskussa, mutta en näe äänestysikärajan laskua hyvänä ajatuksena; koska vakka nuorten poliittinen aktiivisuus on kasvanut, heitä aivan liian helppo “manipuloida”. Vaikka nykyään populistiset puolueet ostetaan aika helposti myös vanhemman väestön parissa, niin nuoren mieli on paljon kärjistyneempi.

En kannata vaalikelpoisuuden antamista ala-ikäisille, monia ristiriitaisuuksia ja upside epämääräinen.

Kansalaisaloitteisssa kannatan ikärajan alentamista. Mahdollistaisi esim. nuorien organisoiman nuoria koskevan aloitteen etenemisen.

Äänestysikärajan suhteen kannatan @spoleino muotoilua, että tutkitaan ennen kuin hutkitaan. Mutuna ennen tutkimusta olen varovaisesti ikärajan laskun puolella, mutta ehkä 15 sijaan vaikka 16 tai 17… olen kuitenkin valmis muuttamaan mielipidettäni, sitten kun on tutkimusta.

3 Likes

Äänioikeus on ihan ydinasioita meidän edustuksellisessa demokratiassa. Siksi sitä ei pitäisi rajoittaa kevyin perustein.

Erityisen ikävästi särähti korvaan @Ajatus10 vaatimus elämänkokemuksesta äänestyskypsyyden varmistamiseksi. Nuorella ei tosiaan ole yhtä paljon elämänkokemusta, mutta hänellä on kuitenkin oma kokemuksensa ja näkemyksensä, omat arvonsa, huolensa ja toiveensa, jotka voivat olla hyvin erilaisia kuin muilla. On mielestäni vaarallista ajatella noin holhoavasti, että muut osaavat päättää paremmin nuorten puolesta.

Ikä ei myöskään ole tae viisaudesta, emmekä onneksi ota vanhemmilta ihmisiltä äänestysoikeutta pois, vaikka kognitiivinen kyky heikkenee iän myötä. Demokratiassa jokaisen pitäisi tulla kuulluksi, oli vanha tai nuori, rikas tai köyhä, terve tai sairas.

Nuorten manipuloitavuuden sijaan isompi ongelma demokratiamme kannalta on se, että nuorten keskuudessa äänestysaktiivisuus on kaikkein matalinta. Tämä onkin suurin syy sille, miksi kannatan äänestysikärajan laskemista. On nimittäin ihan reippaasti tutkimusta siitä, että äänestysikärajan laskeminen lisää nuorten äänestysaktiivisuutta ja kiinnostusta politiikkaan.

Tutkimusten mukaan erityisesti 19–21-vuotiaat äänestävät harvemmin kuin muut, mihin vaikuttavat elämänvaiheeseen usein kuuluvat mullistukset, kuten muutto pois kotoa ja koulun loppumista seuraavat muutokset arjessa ja kaveripiirissä. Ikärajan laskeminen mahdollistaa siis sen, että äänestäminen voi tulla tutuksi vakaammassa elämäntilanteessa ja jää helpommin tavaksi. Esimerkiksi Itävallassa äänestysikärajan laskeminen 16 vuoteen on kasvattanut nuorten äänestysaktiivisuutta ei vain teini-iän vaaleissa, vaan pysyvämmin.

Koulutus- ja sosio-ekonomisella taustalla on myös iso merkitys äänestysaktiivisuudessa, ja senkin vuoksi olisi hyvä, jos äänestämistä ja politiikkaa voitaisiin käsitellä konkreettisemmin jo koulussa ja rohkaista nuoria äänestämään, ja sitä kautta vähentää perhetaustan, koulutustason jne vaikutusta äänestysaktiivisuuteen.

Äänioikeus on perusoikeus, jonka tulee kuulua jokaiselle, ellei ole erittäin painavia syitä rajoittaa sitä (tuskin kukaan kannattaa äänioikeutta alle teini-ikäisille). Kuten muutkin ovat täällä sanoneet, mikä tahansa ikäraja on joka tapauksessa mielivaltainen. Itse näkisin, että äänestysikärajan voisi sitoa rikosvastuudellisen oikeuden ikään eli 15 ikävuoteen, mutta esim. 16 vuotta sopisi mielestäni myös hyvin (toki se on tavallaan vielä mielivaltaisempi raja, koska siihen ei nykyisellään liity muita uusia vastuita tai oikeuksia, toisin kuin 15 tai 18).

3 Likes

Toivoisin että tällä foorumilla voitaisiin argumentoida asiallisemmin. On hyviä syitä kannattaa äänestysikärajan laskemista, eikä sitä kannattavien haukkuminen ainakaan auta omaa asiaasi.

Noihin omiin ehdotuksiisi liittyen, en lähtisi tihentämään vaaleja kahdesta syystä: 1. Jos vaaleja on liian usein, poliitikot joutuvat keskittymään kampanjointiin ja uudelleenvalintaan liian suuren osan ajasta, eivätkä voisi keskittyä tekemään mahdollisimman hyviä päätöksiä. 2. Jos vaaleja on liian usein, kansalaisille voi tulla vaaliähky; vaaleihin ja ehdokkaisiin ei jaksaisi perehtyä ja monet jättäisivät äänestämättä.

2 Likes

Mitä jos laskisimme ensin kansalaisaloitteen ja kuntalaisaloitteen ikärajan 15 vuoteen ja kuntavaalien äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden ikärajan 16 vuoteen?

On tärkeää kuunnella lapsia ja nuoria ja pyrkiä ottamaan heitä mukaan päätöksentekoon. Samaan aikaan tulee muistaa, että 15–17-vuotiaat ovat oppivelvollisuusikäisiä koululaisia, jotka suorittavat opintojaan joko perusasteella tai toisella asteella. On jokseenkin epärealistista olettaa, että tämänikäinen lapsi kykenisi aikaavievän koulutyönsä ohella toimimaan täysipainoisesti kansanedustajana, europarlamentaarikkona tai presidenttinä.

Niinpä ehdotan, että laskettaisiin vain kuntavaalien ikäraja 16 vuoteen ja katsottaisiin, miten se vaikuttaa äänestysaktiivisuuteen. Parhaassa tapauksessa nuoret kiinnostuvat politiikasta aiempaa enemmän, äänestävät aktiivisesti ja jatkavat äänestämistä myös aikuisina. Pahimmassa tapauksessa suurin osa jättää äänestämättä ensimmäisissä vaaleissaan ja jatkaa vaalien yli nukkumista aikuisenakin.

1 Like

Tämä voi olla joku itseriittoinen harha, mutta väitän olevani syypää siihen, että vihreiden nuorten ja sittemmin enenevissä määrin puolueen linjaksi on tullut 15 (vs. laajemmin ajettu 16) vuotta.

Perustelin tätä jo aikanaan sillä, että rikosoikeudellisen vastuun pitäisi olla linjassa sen kanssa, että pääsee päättämään siitä, mikä on rikos.

Noin muuten ajattelen yhä, että tyhmiä tyyppejä on olemassa kaikissa ikäluokissa. Demokratiasta ei pidä sen takia luopua, sillä vaihtoehdot (filosofiakuninkaat, yms.) on aina huonompia ja kestämättömiä.

Nuorten äänioikeutta vastustetaan usein leikkiäänestysten tuloksilla, mutta on eri asia äänestää leikisti kuin oikeasti. Varjovaaleihin panostaa järjestään vähemmän kuin oikeisiin, jotka vaikuttaa koko omaan loppuelämään.

Mun mielestä aidon äänestämisen tuominen jo sellaiseen ikään, jossa (about) kaikki on koulussa, olisi todella hyvä tapa opettaa kansalaistaitoja ja välttää ihmisten syrjäytyminen demokratiasta. Stakes matter ja politiikan merkityksestä oppiva nuori on vähintään yhtä hyvä äänestäjä kuin naaman perusteella äänestävä aikuinen.

Vastustan kaikkia ylimääräisiä kriteereitä äänestämisen rajoittamiseen; tyyliin, ettei vangit, rikollisen taustan omaavat, velkaantuneet, eri tavalla sairaat, jne. saisi äänestää. Suurinta valtaa on aina ns. keskivertoäänestäjällä, koska suuri enemmistö meistä ihmisistä on aika keskivertoja (we “fall under the Bell Curve”). Tää on aika slippery slope -argumentti, mutta äänioikeuden rajoittaminen mahdollistaa liian helposti väärinkäytöksiä. Vrt. vaikkapa USA ja voter suppression: Voter suppression in the United States - Wikipedia

2 Likes

Perustelet äänioikeuden ikärajan laskemista, mutta oletko sitä mieltä, että myös vaalikelpoisuusikää tulisi laskea? Olisiko sinusta tarpeen, että 15-vuotiaatkin voisivat pyrkiä esim. presidentiksi tai europarlamentaarikoksi?

Vaalikelpoisuutta ei saa järkevästi täysi-ikäisyyden rajan alle.

Perustelut.

  1. Julkisyhteison luottamustoimessa toimivan pitää olla itsenäinen. Alaikäisellä lapsella on vielä huoltaja joka voi päättää politiikaan osallistumisesta tai osallistumattomuudesta ja määrätä kotiintuloajat.
  2. Lapsen altistaminen julkisuuden paineille juuri siinä iässä kun ollaan emotionaalisesti herkimmillään ei ole ettisesti oiken. Politiikassa toimiminen tuo ihmisen julkisuuteen ja poliitikkoa saa ja pitääkin arvostella ankarammin kuin muita. Myös yksityisyyden suoja on poliitikolla laissa heikompi kuin mattimeikäläisellä.

Itse ajattelen, että tämä on juuri koko nykyisen äänioikeuskeskustelun ongelma. Tällä hetkellä meillä ei ole määritetty mitään perusteluita, joilla lapset ja nuoret rajataan äänestyspäätöksen ulkopuolelle. Raja on täysin keinotekoinen, mielikuviin ja kulttuurin tapoihin perustuva.

Mielestä aiemmin ketjussa esitetty pointti juuri 18v korotetusta oppivelvollisuudesta on hyvä ja tämä tulisi ottaa huomioon, kun vaalikelpoisuutta mm. eduskuntavaaleissa arvioidaan.

Toisaalta alle 18v rikosoikeudellinen vastuu taitaa olla lievennetty, ei täysimääräinen?

Tätä minäkin ehdottomasti vastustan. Tämän takia äänestysikärajan pitää olla koko väestölle sama, ei yksilöllisesti määräytyvä. Väärinkäytön riski on niin suuri.

1 Like

Ylläpidosta, päivää.

Kuten täällä keskustelussa todettiinkin, tässä kysymyksessä on sen verran harmaan sävyjä että puupääpalkinnoista ja älyttömyydestä puhumisen voisi jättää vähemmälle.

Asiaa vastaan voi argumentoida mitätöimättä toisen näkökulmia.

Erityisesti puhuttaessa haavoittuvien ryhmien - kuten nuorten - osallistumismahdollisuuksista, tällaisilla mitätöivillä kommenteilla on sanojaan isompi vaikutus haluun osallistua.

Me kaikki varmasti haluamme, että nuoret osallistuvat enemmän politiikkaan. Ei siis tehdä sellaisia retorisia valintoja, jotka vieraannuttavat politiikasta, jookos?

5 Likes

Kiitos @ellarouhe ja muut ikärajan laskemisen argumenteista.

Erityisesti ”äänestäminen tutuksi seesteisemmässä elämänvaiheessa, sen käsittely silloin, kun about kaikki on koulussa” resonoi itselleni.

Tämän keskustelun lukemisen myötä olen nyt taipuvainen kannattamaan 16v. äänestämiseen, 15v. kansalaisaloitteeseen, 18v. vaalikelpoisuuteen.

Ja kaikki ylläolevat toki kannattaisi validoida ja tarvittaessa muuttaa @spoleino ehdottaman tutkimuspohjaisen lähestymisen kautta.

4 Likes