Pelit jäsentämään maailmankuvaa

12.5 A-studion nato-keskustelun juontaja tuntui poimineen kysymyksensä iltalehtien klikkiotsikoista. Asiantuntevilla haastateltavilla oli täysi työ tuoda esiin olennainen. Esimerkiksi:

"On arveltu, että hakemuksen käsittely kestäisi muutamia päiviä tai viikkoja. Mikä on teidän käsityksenne?
Onko tää oikeasti tärkeää?

Palataanpa vielä tähän. Mikä on teidän oma arvionne?"

Toimitusten kannattaisi pelata jotain maailmanpolitiikan roolipeliä, jotta toimittajille hahmottuisi kokonaisuus ja mikä siinä on olennaista.

Hyvä ehkä olisi kansan laajemminkin pelata strategiapelejä.

Energiapeli voisi pohjata simulaatioon, joka näyttäisi pelaajille päätösten seuraukset.

Minimuotoisuuspeli? Nooh, ainakin metsän kasvun voisi peliin ohjelmoida. Saattaisi ohjata ihmiset puhumaan samoista.

Nyt yksi kirjoittaa, että parhaassa kasvussa olevan puun kun korvaa taimella, hiili ielu pienenee. Toinen siihen, että pystyynlahoa a puu ei ole hiilinielu. Metsää pitää hoitaa.

Tietokone on ihmisen päätä parempi laskemaan, miten monimutkaiset systeemit toimivat.

Nato-peli.

Talouspeli:
Taloudessa on matemaattisia lainalaisuuksia, jotka tietokone osaa pitää paremmin hanskassa kuin ihmisen mieli.

Mutta on myös paljon psykologiaa. Jos laitetaan tietokone simuloimaan taloutta, on tärkeä tietää, mitä oletuksia ihmisten käyttäytymisestä on tietokoneelle syötetty.

Pelien ei tarvitsisi olla täydellisiä maailmanmalleja, kunhan peruslainalaisuudet olisivat kohdallaan. Syntyisi ehkä hyödyllistä keskustelua siitä, miten hyvin pelit vastaavat todellisuutta. Pelien korjailun voisi joukkoistaa?

2 Likes

Koska nato-maiden parlamentit päättävät jäsenyydestä, olisi hyödyllistä tietää, millaisia näkemyksiä eri puolueilla eri maissa on Suomesta. Millaista tiedotusta on katsottu tarpeelliseksi. Jäsenmaita on 30 joten näkemyksiä on 30 kertaa x.

Se toki tuli selväksi, että jäsenmaissa Suomen jäsenyyttä näyttää nyt vastustavan vain pieni vähemmistö. Poliittisen yleissivistyksen kannalta olisi hyödyllistää tuntea eri maiden kansalaisten mielialoja.

Parlamentit kuulevat tietysti maidensa nato-edustajia. Miten eri maiden nato-asiantuntijat näkevät Suomen roolin.
Kysymykset, kuten tuleeko tukikohtia, joudummeko sotimaan maailman ääriin, voiko naton turvatakuisiin luottaa, eikö Suomen omat puolustusvoimat riitä, yms. pitäisi sovittaa kokonaisuuteen. Tärkeitä kysymyksiä, mutta vastausten ymmärtäminen vaatii jäsentynyttä ymmärrystä kokonaisuudesta.

Mitä Venäjä tekee? Sillä voi spekuloida, mutta Venäjä näyttää olevan valmis ottamaan isoja riskejä, ehkä hölmöyttään joten sen toimien ennustaminen on vaikeaa.

Selkeämpää on tarkastella, mihin se kykenee.

Ja entä sitten, kun Ukrainan sota loppuu?
Millä eri tavoin se saattaa loppua?
Millaisen Venäjän kanssa olemme jatkossa tekemisissä? Kuvaa vähintään kolme eri vaihtoehtoa.
Miten estämme seuraavan sodan? Missä sellainen voi syttyä?

Ja tärkein kaikesta: Meneekö natolta viikko vai Suomen jäsenhakemuksen tarkastamiseen?

1 Like