Parempaa internetiä päätöksentekoon

Jotta politiikassa saataisiin aikaan hyviä päätöksiä, jotka mielellään ottaisivat mahdollisimman laajalti kansalaisten näkökulmat huomioon, tarvitaan keskustelukanavia tai alustoja, joilla kansalaisten kantoja sovitellaan yhteen. Missä tällaiset alustat ovat tänä päivänä?

Vihreä Tuuma -podcastin 4. jaksossa pohdittiin juuri Internetiä yhteisenä tilana. Keskustelussa todettiin mm., etteivät erityisesti nuoret välitä osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun nykyisissä sosiaalisissa medioissa, koska vastaanotto on usein kovin vihamielinen. Keskustelussa pohdittiin, että ehkä olisi helpointa noin kuvaannollisesti räjäyttää koko nykyinen Internet ja rakentaa se alusta uudelleen. Tässä Internetillä mitä ilmeisimmin ei tarkoitettu teknistä infrastruktuuria kuten palvelimia ja niiden välisiä piuhoja, vaan ennemminkin nykyisiä sosiaalisen median alustoja ja totta tietysti onkin, että nykyisillä alustoilla on niin vahva asema juuri siksi, että niin monet meistä ovat niillä.

Yle juuri kertoi, miten ilmastoaktivisti Atte Ahokas on vähentänyt aktivismiaan. Toki aktivismi voi muutenkin olla uuvuttava laji, mutta tähän juttuun on poimittu sellaisia esimerkkejä hänen saamastaan Twitter-palautteesta, että pahaa tekee.

Myös alkuvuodesta 2020 YLE kertoi Atesta ja hänen saamastaan törkypalautteesta.

The Wall Street Journal puolestaan julkaisi hiljattain laajaa tutkivaa journalismia Facebookista käsiinsä saamiensa yrityksen sisäisten dokumenttien perusteella. Artikkelit ovat maksumuurin takana, mutta Facebook Files -podcastit saatavilla. Ensimmäisessä osassa ruodittiin, kuinka Facebookin yhteisönormit eivät lainkaan samalla tavalla koske tunnettuja henkilöitä, toisessa osassa käytiin läpi, mitä Facebook tietää Instagramin käytön vaikutuksista erityisesti teini-ikäisten tyttöjen mielenterveydelle ja kolmannessa osassa käsiteltiin ihmiskauppaa Facebookissa. Tämän pohdinnan kannalta tähän asti mielenkiintoisin oli neljäs osa, jossa käsiteltiin sitä, miten Facebookin algoritmin muutos alkuvuodesta 2018 tulehdutti keskusteluilmapiirin.

Vuonna 2017 Facebook oli nimittäin ollut huolissaan siitä, että käyttäjät olivat passivoitumassa; he eivät enää postanneet tai kommentoineet yhtä usein kuin aikaisemmin. Algoritmin muutoksen jälkeen ihmisten feedeihin nostettiin entistä enemmän postauksia, jotka olivat kirvoittaneet runsaasti kommentteja, mikä oli yleensä alustan kiistanalaisinta sisältöä. “The documents show that after the algorithm change, divisive content ramped up on Facebook. Sensational, extreme posts, and stuff like misinformation was now going more viral on the platform.”

Jännästi muuten itse päädyin lopettamaan Facebook-tilini keväällä 2018, kun sen lisäksi, ettei siellä enää ollut hauskaa, tuli julkisuuteen Cambridge Analytica -yksityisyydensuojaskandaali.

Vaikuttaa siltä, että ainakaan nämä nykyiset sosiaaliset valtamediat eivät oikein millään lailla sovellu rakentavaan keskusteluun ja rauhalliseen kantojen yhteensovittamiseen. Ehkä on yksinkertaisesti niin, että mainosrahoitteisuus johtaa siihen, että taloudelliset kannustimet ohjaavat näyttämään käyttäjille yhä provokatiivisempaa sisältöä.

Olisiko tulevaisuus sittenkin pirstaleisempi? Sosiaalisen valtamedian asema on varmasti edelleen vahva, koska kaikki ovat siellä, mutta ehkä mielenkiintoiset keskustelut siirtyvät suljetummille tai ainakin pienemmän yleisön foorumeille – ehkä sellaisillekin kuin tämä?

Vai tulisiko meidän kenties ottaa oppia Angela Merkelistä, joka on pitkän valtakautensa aikana sovittanut kantoja yhteen tekstiviesteitse?

4 Likes

Tärkeitä havaintoja!

Itse ennustan Facebookille vaikeuksia. EU-tuomioistuimelta tulee nimittäin todennäköisesti Schrems III -tuomio ennen pitkää.

Lyhyt tiivistelmä niille, ketkä eivät ole tietosuojanörttejä: Max Schrems on itävaltalainen juristi ja aktivisti, jonka harrastuksiin kuuluu Facebookin haastaminen oikeuteen. Schrems II oli siis tuomio, jolla kumottiin EU:n ja Yhdysvaltojen välinen Pricacy Shield -järjestely.

Schrems III:n pääkysymys on käsittelyperusteessa ja kohdennetussa mainonnassa. Ennen kuin gdpr:ää alettiin soveltaa, Facebook pyysi suostumuksen käyttäjiltä. Gdpr:ssä suostumuksen määritelmä on kuitenkin niin tiukka, ettei se sovellu, joten Facebook muutti käsittelyperusteeksi sopimuksen. Nyt Schrems argumentoi, ettei Facebook voi vedota sopimukseen kohdennetun mainonnan osalta, koska sopimuksen täytäntöönpano ei edellytä kohdennettua mainontaa. Jos tämä tulkinta voittaa, Facebook joutuisi kohdennetun mainonnan osalta pyytämään suostumuksen käyttäjiltä. Lueskelin kesällä tuon Schrems III keissin tähän astisia aineistoja, ja oma arvioni on että Schrems vie tämänkin erän. Eli Facebookille aika isoja vaikeuksia tiedossa.

1 Like

Minen pirä nuorelle Ahokkaalle tapaturmia toivottavia tvittuulijoota juuri minää. :sleeping:

Facebookhan on myös reagoinut tuohon käyttäjien nihkeyteen poliittiseen sisältöön käsittääkseni siten, että algoritmit sorsivat poliittisia sisältöjä yhä enemmän. Se hieman hirvittää siinä mielessä, että käsittääkseni ainakin Vihreiden toimijoiden poliittisesta viestinnästä paljon tapahtuu juuri Facebookissa.

4 Likes

Facebook on kuukauden sisään ollut otsikoissa mm. allaoleviin rikkomuksiin tai vähintään epäselvyyksiin littyen. Facebook omistaa somealusta Instagramin ja nykyään myös pikaviestipalvelu WhatsAppin.

Olisi mielestäni eettistä, jos eettistä yritystoimintaa ajavat päättäjät käyttäisivät muita viestintäkanavia ainakin omaan keskinäiseen viestintäänsä mahdollisuuksien mukaan.

Jättisakot GDPR-rikkomuksesta, WhatsApp jakanut käyttäjien tietoja ilman näiden ymmärtämää suostumusta: https://www.cnbc.com/2021/09/02/whatsapp-has-been-fined-267-million-for-breaching-eu-privacy-rules.html

WhatsAppin moderointikäytännöt vähintään kyseenalaisia: https://www.propublica.org/article/how-facebook-undermines-privacy-protections-for-its-2-billion-whatsapp-users

Facebook antanut tutkijoille harhaanjohtavaa dataa, blokannut algoritmejä tutkivia sovelluksia ja myös itse tutkijat alustaltaan: AlgorithmWatch forced to shut down Instagram monitoring project after threats from Facebook - AlgorithmWatch

Facebookin moderaattorit penkoneet tuttaviensa yksityisviestejä, kauppapaikasta tullut huijauskeidas: https://www.propublica.org/article/facebook-grew-marketplace-to-1-billion-users-now-scammers-are-using-it-to-target-people-around-the-world

Instgram lapsille -sovellus jäädytetty kritiikin vuoksi: Facebook puts Instagram for kids on hold after pushback

Instgram sallinut ihmiskaupan alustallaan: Apple threatened Facebook ban over slavery posts on Instagram - BBC News

3 Likes

Facebook on ihan Ok (ja paras yleiSesti käytössä olevista) tapahtumien suunnitteluun etc. Siis jos pysyy suljetuissa ryhmissä.

Poliittiseen keskusteluun se on aivan toivoton; osin siksi, että osa porukasta vaan haluaa haastaa riitaa ja jankata. Esim jokin lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmä on nykyisin ihan sietämätön trollien ja jankkaamisen vuoksi.

2 Likes

Yle Newskin vissiin kyllästyi riidanhaastamiseen ja jankkaamiseen uutistensa kommenteissa.

“Doing ‘well’ on Facebook means playing to their algorithm, and that rewards polarising content that generates a lot of angry comments. We felt like trying to do that was not a good use of our time, and we want a more constructive relationship with the audience,” Richardson explained.

2 Likes

Ihan kiva että meillä on tämä foorumi just nyt, eikö. https://krebsonsecurity.com/

1 Like

Uusi avaus tähän ketjuun: mitä digityökaluja käytätte omaan tiedonhallintaan ja muistiinpanoihin? Ite otin nyt testiin Obsidianin, ja oon viimeaikoina innostunut yksittäisten muistiinpanojen teosta ja jakamisesta mindmap-muodossa. Mindmappeja oon tähän asti tehnyt lähinnä LucidChartilla.

Asioiden säilöminen erillisiin tekstidokumentteihin tuntuu siltä, kun käyttäisi kirjoituskonetta, perinteisiä mappeja ja paperikalenteria. Hyvin niillä pärjättiin, mutta kun nykyään moni tietolähdekin on linkin takana toisaalla verkossa.

Itellä on ollut enimmäkseen Google Docs ja Sheets niihin juttuihin, jotka tietoturvan puolesta voi pilveen pistää. Perheen kanssa käytetään Todoistia, ja jotkut käyttävät sitä ihan työasioihinkin.

Obsidianin pointti olisi siinä, että muistiinpanot voi linkata toisiinsa, ja niistä muodostuu sitten visuaalisestikin selailtava iso mind mappi (jos muodostuu…).

LucidChartista maksan 7 euroa tms. kuussa, muut toimii ilmatteeksi omaan käyttöön hyvin.

Jutut täällä tietty tietoturvan rajoissa :slight_smile: No kukaan ei varmaan kertoisikaan mitään että “pidän pankkitunnuksia kynnysmaton alla.” Ja tiedonjakoasioissa pitäisi ottaa huomioon saavutettavuus, eli mindmappisysteemeistä pitäisi saada tieto myös tekstinä ulos. Esim. LucidChartista saa.

3 Likes

Olen Obsidiania kokeillut, mutta ei ole vielä jäänyt vakikäyttöön. Drafts (mac) oma ensimmäisen digitaalisen raapustelun paikka. ClickUp task managementissa ja muussa nyt kokeilussa MyDatassa ja itselläni myös henkilökohtaisesti. Miro on monessa mukana samoin Hoogle Drive. AirTable on osin korvannut spreadsheetit.

Lisäksi luotan isoon kovakantiseen Muistikirjaan, mihin teen mm. mindmappeja yms. paljon.

2 Likes

Mä kun en osaa piirtää paperille, niin teen kaiken tietokoneella :grimacing:
Tiedän että oppisi paremmin jos kirjoittaisikin käsin, mutta ei mun kannata kun en saa niistä jutuistani selvää ja hukkaan vihon.

Onkohan teille tuttu tällainen datatyökalu kuin Global Forest Report?

Kävin läpi työkaluja, joita Google tarjoaa journalisteille, ja bongasin tällaisen metsäkatodataa havainnollistavan työkalun. Koska en ole ole alalta, en osaa sanoa onko tämä kuinka kurantti: eli osaako hakea oikeista tietolähteistä, miten erialueiden datat pystytään näyttämään yhdenmukaisesti.

Vaikuttaa sinänsä tehokkaalta työkalulta, jos ne datat tosiaan on valideja. Karttatietodata tunnetusti Googlella on hallussa.

Kuulisin mielelläni asiantuntijoiden kommentteja!

1 Like