Mitä mieltä talous- ja elinkeinopoliittisen ryhmän 'toivelistasta'?

Politiikka
#1

Teimme vasta perustetun vihreiden talous- ja elinkeinopoliittisen ryhmän (@Talous-tyoryhma) ensimmäisenä sisältöharjoituksena top-10 listan, mitä toivoisimme seuraavaan hallitusohjelmaan. Disclamer, nämä eivät siis edustaa puolueen kantaa ja ovat aikapaineen alla kasattu. Itse olen kuitenkin tyytyväinen harjoitukseen jo nyt, työryhmä tuotti paljon ehdotuksia ja osasi silti karsia ja syentää. Kiitos erityisesti @Lyydia ja @AarnionVille, kun toimitte kirjureina kanssani.

Harjoitus oli hyvä lähtölaukaus elinkeinopoliittisen ohjelman tekoon ja nyt oliis mahtavaa saada palautetta ja laajentavaa ymmärrystä teisltä arvon Kasvimaalaiset.

Ehdotukset on numeroitu, mutta ne eivät ole prioriteettijärjestyksessä,

1. Otetaan käyttöön bruttokansantuotteen rinnalle mittareita, jotka kuvaavat väestön elämänlaatua ja huomioivat taloudellisen toiminnan vaikutukset ympäristöön.

MIKSI: Talouden pitäisi ohjata hyvinvoivaan yhteiskuntaan, joka vastaa kaikkien ihmisten tarpeisiin ja säilyttää planeetan elinvoimaisena. Mittarina bruttokansantuote ei kerro hyvinvoinnista eikä talouden sopeutumisesta luonnon kantokyvyn rajoihin.

MITEN: Sisällytetään seuraavan hallitusohjelman seurantaan tutkimustiedon nojalla hyväksi havaitut yleistä hyvinvointia kuvaavat mittarit.

TALOUSVAIKUTUKSET: Ei merkittäviä välittömiä vaikutuksia.

2. Suovitaan kansalliset kokonaistavoitteet ja uskottava polku hiilinegatiivisuuteen- ja biodiversiteettipositiivisuuteen pääsemiseksi.

MIKSI: Hiilinegatiivisuus ja biodiversiteetin säilyttäiminen ovat selkeitä ja välttämättömiä taloudellisen toimiliaisuuden vaikuttavuustavoitteita, joita tukeva elinkeinoelämä on myös globaalisti kilpailukykyistä nyt ja tulevaisuudessa.

MITEN: Globaali dynamiikka on ymmärrettävä, tuotanto ja kulutus, hiilikädenjälki ja hiilijalanjälki, esimerkkivaikutus, siirtymäajan vaikutukset, mitä tuotantoa joku tuotanto korvaa ja mitä kulutusta joku kulutus korvaa.

TALOUSVAIKUTUKSET: Pitkällä tähtäimellä positiiviset.

3. Otetaan pitkän aikavälin tavoitteeksi julkisen talouden tasapaino.

MIKSI: Heikko ja ylivelkaantunut julkinen talous ei mahdollista sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävää yhteiskuntaa.

MITEN: Julkisen sektorin toiminta rahoitetaan verovaroin ja oman liiketoiminnan tuotoilla. Tehostetaan julkisen sektorin toimintaa ja vähennetään byrokratiaa. Opitaan ja levitetään parhaita käytäntöjä.

4. Säädetään TKI-työryhmän esittämä rahoituslaki tutkimus- ja kehittämisrahoituksen nostamiseksi.

MIKSI: Suomen talouden uudistuminen ja menestyminen edellyttää julkisen ja yksityisen rahoitusta lisäämisträ innovaatioihin ja perustutkimukseen. Sivistyksellä, tieteellä, taiteella ja kulttuurilla on myös itseisarvo, joka vaikuttaa hyvinvointiin ja yhteisön vetovoimaan.

MITEN: Nostetaan TKI-investoinnit (julkinen + yksityinen) 4%:iin BKT:sta säätämällä rahoituslaki, joka määrittäisi vuotuisen valtion tutkimus- ja kehittämismenojen tason tavalla, joka johtaa julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämismenojen 1,33 prosentin BKT-osuuteen ennustetun talouskehityksen vallitessa vuoteen 2030 mennessä. Missiolähtöisen innovaatiopolitiikan avulla voidaan TKI investoinneilla vastata samanaikaisesti yhteiskunnallisiin haasteisiin ja tukea elinkeinojen uudistumista kohti globaaleissa murroksissa avautuvia uusia markkainoita. Missiolähtöinen innovaatiopolitiikka edellyttää politiikkasektoreiden vahvaa yhteistä strategista otetta.

TALOUSVAIKUTUKSET: Lisää julkisia menoja lyhyellä aikavälillä, kasvattaa pidemmällä.

5. Siirretään yritystukien painopiste tuotekehitykseen ja päästöttömiin ratkaisuihin.

MIKSI: Yritystoiminnan on oltava pitkällä aikavälillä kannattavaa ilman tukia, joten painopiste yritystuissa on siirrettävä säilyttävistä uudistaviin. Kannattamattomia yrityksiä ja aloja ei tule tukea.

MITEN: Poistetaan säilyttävät ja ympäristön kannalta haitalliset yritystuet. Uusien yritystukien tulee kohdistua päästöttömien ratkaisujen tuotekehitykseen ja sellaisilla toimialoilla, jotka eivät yhteiskunnallisten vaikutusten ja kansantalouden kannalta uudistu ja uudista riittävästi yksityisellä rahalla.

TALOUSVAIKUTUKSET: Välitön vaikutus neutraali, jos tukien kokonaismäärä pysyy ennallaan. Pidemmän aikavälin vaikutus positiivinen.

6. Maataloustukien kohdistamisella ja metsänomistajien hiilinielukorvauksella luodaan maa- ja metsätalouteen kannusteet hiilensidontaan ja luonnonsuojeluun.

MIKSI: Lisäisi maa- ja metsänomistajien kannusteita suojella luontoa ja sitoa hiiltä, millä olisi positiivinen vaikutus ympäristöön. Metsät ja maa Suomen merkittävin yksittäinen väline kotimaisissa toimissa ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Nykyisin markkinaohjautuvuus puuttuu.

MITEN: Luodaan hiilensidontakorvaus (hiilinielukorvaus), joka toisi jatkuvaa tuloa metsänomistajille. Puun myyntiveroa nostetaan. Kohdistetaan maataloustuet hiilensidontaan, luonnonsuojeluun ja perinnebiotooppeihin.

TALOUSVAIKUTUKSET: Ajatus toteuttaa tämä neutraalisti, mutta lyhyellä aikavälillä negatiivinen vaikutus, kun hiilensidontakorvaukset aloitetaan heti, mutta korkeammat myyntiverot realisoituvat vasta myöhemmin. Luonnonsuojelukustannukset pienenevät nykymalliin verrattuna.

7. Moninkertaistetaan työhön johtava maahanmuutto.

MIKSI: Suomi tarvitsee merkittävän määrän uusia työntekijöitä väestön ikääntyessä. Kansainväliset osaajat myös lisäävät talouden dynaamisuutta.

MITEN: Tehdään työlupien saamisesta helpompaa ja prosessista ketterämpi uudistamalla ulkomaalaislaki, laajentaalla oleskelulupien työnteko-oikeutta, luopumalla saatavuusharkinnasta, myöntämällä pysyvä oleskelulupa suomalaisesta korkeakoulusta valmistuneille ulkomaalaisille opiskelijoille ja digitalisoimalla eri viranomaisten lupaprosessit. Kannustetaan suomalaisyrityksiä palkkaamaan kansainvälisiä opiskelijoita tuomalla yrityksiä ja opiskelijoita yhteen Finland Trainee -ohjelman kautta. Tarjotaan suurissa kaupungeissa vieraskielistä varhaiskasvatusta.

TALOUSVAIKUTUKSET: Positiivinen

8. Toteutetaan perustulo tai negatiivinen tulovero.

MIKSI: Resurssit saataisiin suunnattua ihmisten kohtaamiseen lomakkeiden käsittelyn sijaan. Lisäisi hyvinvointia ja työkykyä.

MITEN: Mahdollisesti laajojen kokeilujen kautta, esimerkiksi yrittäjyyteen kannustamiseksi. Kokeiluihin olisi mahdollista liittää valtion takaama aikapankkivaluutta.

TALOUSVAIKUTUKSET: Välitön vaikutus negatiivinen, pidemmällä aikavälillä positiivinen/neutraali.

9. Puretaan digitalisaatiota tahattomasti rajoittavaa sääntelyä.

MIKSI: Turha sääntely aiheuttaa kustannuksia ja hidastaa talouden uudistumista

MITEN: Arvioidaan uusia lainsäädäntöhankkeita siitä näkökulmasta, että edistävätkö ne vai hidastavatko ne yhteiskunnan tervettä digitalisaatio transformaatiota. Olemassaolevana lainsäädäntöönn voitaisiin kohdistaa digi-normitalkoot, kaikkein haitallisimpien lakikirjausten poistamiseksi.

TALOUSVAIKUTUKSET: Positiivinen

10. Helpotetaan ulosottovelallisen asemaa.

MIKSI: Velka-ahdingon sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset velalliseen ja hänen lähipiiriinsä ovat erittäin suuret.

MITEN: Kohdistetaan ulosoton tilitys ensisijaisesti pääomaan ja vasta toissijaisesti korkoihin ja perintäkuluihin. (Vihreiden työllisyyspoliittiset linjaukset 19.6.2021, kansalaisaloite " Eroon pitkistä velkavankeuksista – ulosotossa pääoma ennen korkoja" 29.9.2020, 7600 kannatusta)

TALOUSVAIKUTUKSET: Kansantaloudellisesti vaikutus on positiivinen, jos velalliset pääsevät jaloilleen nopeammin.

1 Like
#2
  1. Puretaan digitalisaatiota tahattomasti rajoittavaa sääntelyä.

Esimerkkejä?

1 Like
#3

Mun täytyy sanoa että mä en tätä ymmärrä vaikka olenkin kirjanpitoa opiskellut.

Ymmärrän ongelman että korko kasvaa korolle. Mutta ymmärtääkseni vuoden vaihteen jälkeen kun korko on laskettu pääomalle summasta tulee uusi pääoma, joka sitten kasvaa korkoa. En ihan ymmärrä tuota käsitettä että kohdistettaisiin tilitys ensin pääomaan ja sitten korkoihin. Periaatteessa voisi laskea sen koron vain yhden vuoden osalta ja pitää sitä eri tilillä odottamassa maksua mutta ei sekään ehkä toivottu lopputulema.

Ajatus on hyvä. Ehkä tuon voisi muotoilla niin päin että perittävä korko on sama korko kuin mitä verottaja maksaa korkoa etukäteen maksetuille veroille ( tällähetkellä joku 0.8% tmv ), koska rahan hinta tulisi olla kaikille sama.

Ulosottomaksujen suuruutta voisi myös miettiä. Se kun ei ole mikään palvelu minkä ahtaaseen taloudelliseen tilaan joutunut ihminen on ostanut, niin on vähän epäjärkevän kuuloista määrätä tälle henkilölle maksettavaksi vielä lisää kuluja.

1 Like
#4

En pidä uskottavana ”puretaan byrokratiaa”. Populistista, liian helppoa. Sanotaan mieluummin suoraan mistä virastosta ihmisiä irtisanottaisiin. Jos ei irtisano, tehostaminen ja karsiminen on sanahelinää.

Mieluummin sanoisin, että lopetetaan ympäristölle haitalliset tuet. Erityisesti kaikki tuet fossiilisille polttoaineille. Näistähän on VM:n selvityskin parin vuoden takaa.

3 Likes
#5

En pidä uskottavana ”puretaan byrokratiaa”. Populistista, liian helppoa.

Tämä on just näin. Tuossa joitain vuosia sitten kun rummutettiin norminpurkutalkoita, niin eikös sinimusta hallitus ensimmäisenä ollut purkamassa rehellisen yritystoiminnan “tiellä ollutta” ympäristönsuojeludirektiivejä. Siinä meni vähän maku norminpurkuun.

2 Likes
#6

Se olikin Kokoomusvetoista norminpurkua. Sanoisin, että normitalkoille on tarvetta, mutta se on ja pitääkin olla poliittista, että mitä normeja puretaan.

1 Like
#7

Normitalkoot…

#8

En näe että hallitusohjelmaa arvioidaan nytkään pelkästään BKT:n nojalla. Itse asiassa ainakin julkisuudessa enemmän on esillä työllisyysaste. Mutta järkevintä on valita tarkoituksenmukaiset mittarit jokaiselle tavoitteelle erikseen, ja mikä tärkeämpää, oikeasti seurata niitä. Tällä hetkellä poliittisten päätösten jälkiseuranta on vähän retuperällä, mitä esimerkiki Mika Maliranta on podcastissään valitellut.

Jonkun onnellisuusindeksin tai vaikkapa pisa-tulosten asettaminen hallitusohjelmien tavoitteeksi jää helposti vain toiveeksi, koska niihin (kuten BKT:hen) vaikuttaa niin moni asia, jotka eivät ole pelkästään hallituksen käsissä.

Tätä voisi tarkentaa, koska ainakin itse tulkitsen sen niin, että budjetti ei saa olla alijäämäinen. Eli kepulaisittain “lopetetaan velaksi eläminen”. Mutta olennaistahan velassa ei ole sen absoluuttinen määrä vaan velkasuhde ja maksukyky.

Konkreettinen ja realistinen tavoite. :+1:

Pitäisi tunnistaa että työperäistä maahanmuuttoa on erilaista. Kokoomuksen kannattama ja perussuomalaisten verisesti vastustama matalapalkka-alojen työperäinen maahanmuutto on täysin eri asia kuin korkeakoulutettujen ja huippuosaajien houkuttelu.

Itse en tykkää ajatuksesta, että haalimme halvinta orjatyövoimaa ulkomailta paskaduuneihin, joihin me suomalaiset olemme “liian hyviä”. Lisäksi koska meillä on oleskeluperusteinen sosiaaliturva, on suuri riski että työntekijät jäävät valtion eläteiksi saatuaan pysyvän oleskeluluvan. Firmat, jotka heitä palkkaavat, rekrytoivat uusia tilalle, mutta kulut jäävät yhteiskunnan maksettavaksi.

Ehdottomasti. Vihreiden täytyy tehdä perustulosta tai ainakin sen osittaisesta edistämisestä kynnyskysymys. Kokeilut ovat tosin hankalia perustuslaillisista syistä, mutta negatiivinen tulovero voitaisiin ottaa käyttöön ensin pienemmällä summalla.

2 Likes
#9

Minusta taas ei ole olennaista otetaanko velkaa vaan se mihin se raha käytetään. Velan ottamista kritisoidaan useimmiten oppositiosta kun halutaan vaan kysennalaistaa ilman omaa sisältöä. Jos raha maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin, sitä kannattaa käyttää. Jos se menee parkkihalleihin ( näistä ei paljoa puhuttu julkisuudessa ), niin ei ihan yhtä paljon.

Velan ottamisesta puhuminen on mielestäni hämäystä.

3 Likes
#10

Tätä juuri tarkoitin. Julkisen talouden tasapainottaminen kuulostaa minun korvaani samalta kuin nämä opposition velkapelottelut, ja jos sillä tarkoitettiin jotain muuta, niin se pitäisi kertoa selkeämmin.

Mutta mitä vikaa on parkkihalleissa? Hyvä vaan jos autot saadaan pois tienvarsilta. :smile:

#11

Eduskunnalle tuli taas uusi jättimäinen kallioluola finlandia-talon vierestä.

Menee minun ajatusmaailmassa yhteen sen eduskunnan satavuotiskirja -sarjan kanssa jota yrittivät kaikille sitten tuputtaa kuin Hurme konsanaan.

#12

@AnttiRytsola ja @Ajatus10 olemme varmaankin aikalailla samoilla linjoilla. Hyvin käytetty velka voi nimenomaan olla pitkällä tähtäimellä (maksaa itsensä takaisin) julkisen taloyden tasapainon kannalta parempi, kuin kaiken tulevaisuuden kannalta olennaisen, kuten vaikkapa koulutuksen ja tutkimuksen näivettäminen.

Toisaalta on tunnustettava, että kaikki rahankäyttö ei ole sellaista, joka maksaa itsensä takaisin, eikä mitä tahansa voi laskea ‘tulevaisuusinvestoinniksi’. Ainakaan omasta mielestäni Vihreiden ei tule heittäytyä siihen junaan, että aivan sama… otetaan tänään velkaa, ja huomenna otetaan lisää velkaa jne.

1 Like
#13

Eikö muuten mitään sanottavaa alustataloudesta? Wolt ja kumppanit ravistelevat perinteistä suomalaista työn tekemisen tapaa tavalla josta tulee varmasti iso poliittinen kähinä.

1 Like
#14

Oli se meidän top-35 listalla, mutta ei noussut kymppiin. Itse olin mukana kaikkien puolueiden tietopolitiikkatoimijoiden yhteisponnistuksessa, jonka phjalta syntyi tällainen paperi:

Lisäksi vihreiden 2021 tietopolitiikkaohjelmassa on tästä:

#15

Ehdotan että tämä muotoillaan uusiksi kestävyysvaje-ongelmana.

Julkisen talouden tasapaino ymmärretään yleisessä keskustelussa tulojen ja menojen erotuksena, eli rahoitustasapainona. “Heikko ja ylivelkaantunut julkinen talous” jota käytetiin perusteluna on mielestäni kestävyysvaje-ongelma.

Julkisen talouden tasapainoa ajatellaan poliittisessa kielenkäytössä kuin kotitalouden taloudenpitoa (mikrotaloustiede) jossa kulut ja menot on tasapainossa pitkällä aikavälillä. Julkista taloutta kannattaa ajatella makropohjalta. On mahdollista, että valtiolla on joka vuosi budjetti jossa on menoja enemmän kuin tuloja ja julkinen velanotto on silti kestävällä pohjalla (Yhdysvallat, todennäköisesti EU:n yhteinen rahapolitiikka). Suomella on pienenä valtiona vähän liikkumavaraa, mutta kyllä se vähäkin pitää käyttää.

Parempi tavoite voisi olla julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyysvajeen poisto (fiscal sustainability gap) josssa yhtenä kriteerinä reiluus ikäluokkien välillä. Reilu talouspolitiikka eri ikäluokkien välillä pitäisi olla yksi vihreiden periaate!

Suomi on demografisessa siirtymävaihessa väestön vanhetessa, velan määrä pitää miettiä kestävyysvajeen kannalta. On mahdollista, että velan osuutta osuutta kasvatetaan, kuitenkin kestävästi, kunnes suuret ikäluokat ovat haudassa ja sitten se stabilisoidaan. Jos haetaan rahoitustasapainoa se vain aiheuttaa turhaa harmia kun ei käytetä kaikkia resursseja joita on käytössä.

Työperäisen maahanmuuton voisi laitttaa tämän kohdan alle. Työvoima on tuotannontekijä jota tarvitaan lisää jotta talouden kestävyysvaje saadaan paikattua.

Näin ajattelin/ tämän tiedän:
(huom: Käsittääkseni oma ajatteluni linjassa valtavirtataloustieteen kanssa.)

Voisi ajatella että talous on tasapainossa kun ei tarvitse ottaa velkaa, mutta tämä on liian yksinkertaistavaa. Norjan valtiollakin pitää velkataakkansa 36% bruttokansantuotteesta vaikka Norjalaiset voisivat olla velattomia.

Valtion velanottoa voi ajatella viivästettynä verotuksena. Jos reaalikorkotaso on riittävän matala ja talous kasvaa edes vähän, velan maksu tulevaisuudessa on pienempi rasite suhteessa bruttokansantuotteeseen ( bruttokansantuotte on hyvä mittari, koska se kertoo kuinka paljon verotettavaa syntyy.)

Julkinen velanotto on kestävällä pohjalla kun velan kasvu suhtessa bruttokansantuotteeseen tasoittuu pitkällä aikavälillä. Julkinen talous voi olla kestävää jos velka suhtessa bkt:hen tasoittuu pitkällä aikaväillä lukuun 60%, 100%, tai jopa 300% bkt:sta (teoriassa, jossain vaiheessa tämä ajattelu ei enää toimi ellei ole täysi MMT). Suomella on EU:n jäsenenä tiukemmat rajat säätöjen puitteissa.

Rajusti yksinkertaistaen velka ja velanotto on kestävää kun

r < g

r on valtion maksama velan korko (%), g on talouskasvu (%). Voidaan käyttä reaali- tai nominaaliarvoja kunhan molemmissa on samat.

4 Likes
#16

Tässä joitain mieleennousseita ajatuksia:

Kieltämättä olisi kiinnostava kuulla jotain konkreettista siitä, mitä laatijoilla on mielessä kun he puhuvat “digitalisaatiota tahattomasti rajoittavasta sääntelystä”? Lähinnä tuntuu siltä, että tarpeellisempaa voisi olla miettiä, onko ihan jokaisen yhteiskunnan osa-alueen digitalisoiminen loppujen lopuksi kuitenkaan järkevää.

Toisaalta kaipaisi kyllä jonkinlaista näkemystä myös veropolitiikasta. Tämä tietysti voi olla vaikea asia vasemman ja oikean välillä tasapainotellessa, mutta verot nyt sattuvat olemaan se tapa jolla valtion toimintaa rahoitetaan, ja eri verojen väliset suhtee, progressiot jne. ovat kyllä aika keskeisiä talouspolitiikan osia.

Kolmanneksi, olisi ehkä hyvä jollain tavalla miettiä puolueen kantaa työntekijöiden asemaan tulevaisuudessa. Tämä liittyy keskeisellä tavalla mm. alustatalouteen, mutta koskee kyllä muitakin kuin vain nyt toimivia woltteja ja foodoroita. Minkälaista työelämää puolue ajaa? Pitäisikö pyrkiä vähentämään yksittäisten ihmisten työssäoloaikaa ja pyrkiä panostamaan muun elämän mielekkyyteen? Onko nelipäiväinen työviikko meidän juttumme, ja millä ehdoin? PItäisikö osa-aikatyön pienten lasten vanhemmille olla helpompaa?

2 Likes
#17

Itse en ollut tässä mukana, enkä tunne sisältöä (vielä) kovin hyvin, mutta työllisyyspoliittiset linjaukset on tehty viimevuonna:

2 Likes
#18

Ehdointahdoin kaiken digitalisointi ei ole tavoitteena (digi on keino, ei tavoite itsessään). Tämän kirjauksen pointti on purkaa esteitä sellaiselta digitalisoinnilta, mitä halutaan tehdä.

Esimerkkinä työperäisen maahanmuuton prosessien digitalisointi kangertaa nyt, koska erilaisissa (liian monissa vaiheissa) edellytetään Suomalaista hetua, jota ei saa ilman fyysistä asiointia. Tämä kyseinen hetu-asia ollan nyt korjaamassa hetu-uusiatuksessa, mutta vastaavia kupruja on muitakin. Varmasti koostamme alustavaa listaa työryhmän puitteissa.

1 Like
#19

Ehdotus on hyvä, kiitos!

#20

Se on ehkä huomaamaton nyanssi, mutta otsikossa oli ”työhön johtava maahanmuutto” ei siis työperäinen.

Sen pointti on, että oli maahantulon syy mikä tahansa (työ, opiskelu, puolison perässä, pakolaisena…), niin meidän pitäisi pyrkiä siihen, että se johtaa myös tulijan työllistymiseen mahdollisimman usein, sujuvasti ja laadukkaasti.

Työryhmässä on paljon puhuttu mm. siitä, että miten saataisiin tänne tulevat kv-opiskelijat jäämään.

1 Like