Metaversumi ja VR-etiikka

Viimeaikoina on kirjoiteltu metaversumista mm. [HS 1.8.2021] Facebookista tulee metaversumiyhtiö, mutta se on vielä vain tarina ja [Tivi lokakuu 2021 paperilehti] Metaversumi on VR-internet.

Hesarin artikkelissa viitattiinkin energiankulutusongelmaan:

VISION suurimmat ongelmat ovat syvemmällä. Jaksaako maailma kannatella metaversumia? Nykyisen internetin perusrakenne ei sille riitä. Uusi veisi paljon enemmän energiaa. Ja ulkona planeetta palaa.

Itse pidän energiankuutushaastettakin vaikeampana ja yllätyksellisempänä sosiaalisten ja yhteiskunnalsten vaikutusten aaltoa, kun fyysistä maailmaa ja todella aidon tuntuista virtuaalimaailmaa yhdistetään.

Itse havahduin tähän yhdessä Suomen EU-puheenjohtajuuskauden seminaarissa, missä oli loistava puhuja “VR-ethics” aiheesta, en nyt löydä kyseisen puhujan nimeä, mutta minulle jäi mieleen se, että meillä pitäisi olla “oikeus jaettuun todellisuuteen”. Virtuaalimaailma voi olla jokaiselle meistä personoitu ja erilainen, fragmentoitunut todellisuus.

Jo nyt on nähtävissä somen kuplauttamista vahvistavat vaikutukset, miettikääpä mitä se on sitten kun uusi oma todellisuus on aidosti immersiivinen kokemus, eikä vain jotain yhden tuutun uutisfiidiä.

Tässä muutama linkki haulla “VR-ethics”:

Ja lopuksi vielä, että en suinkaan ole VR-kehitystä vastaan. Sillä on ihan kiistattomia hyötyjä erilaisen vuorovaikutuksen parantamisessa etätyöstä, opiskeluun ja muuhun.

Tämä VR-tematiikka jäi vielä pois vihreiden tietopolitiikkaohjelmasta, kun ei ollut paukkuja työstää siitä mitään järkevää, mutta jos tällä foorumilla asiaa seuraisi ja kypsyttelisi, niin ehkä seuraavan kerran.

XR ja VR voivat ekopään vinkkelistä tarkoittaa muutakin. :grin: Lapsille suunnattuihin simuihin soisi ainakin lisätä annoywarea ilmoittamaan:

Älä yliarvioi taitojasi tosielämässä.