Keskustellaanko EU:sta laadukkaasti?

Päivää kaikille,

Pahoittelen pitkää avausta mutta tämä ajatuskokonaisuus on elänyt päässäni melkein vuoden ja nyt kun löysin sopivan foorumin sen ulos päästämiselle niin täältä pesee.

Heräsin 2021 kevään elvytysrahastokeskustelun yhteydessä siihen, kuinka harvinaista on laadukas EU-keskustelu suomalaisessa politiikassa. Minua on suoraan sanoen ahdistanut tämä asia valtavasti. Olen 40-vuotias ja näin ollen täysi-ikäistynyt EU-Suomessa ja nauttinut kaikista sen suomista mahdollisuuksista täysin rinnoin.

Omakohtaisuuden lisäksi olen alkanut hahmottaa EU:n mahdollisuuksia ja uhkia ihan kansalaispohjalta tässä viime vuosina. En ole poliitikko enkä asiantuntija vaan EU-kansalainen, ja olen sitä mieltä, ettei voi olla muuta järkevää suuntaa kuin unionin syvenevä integraatio ja vahvempi gloobali rooli.

Unionia tulee vahvistaa eikä heikentää, ja se tarkoittaa myös taloudellisia uudistuksia, mahdollisesti perussopimusten avaamista. Tänä vuonna on toki monet jännittävät vaalit Euroopassa, mutta tulkitsen integraatiokehityksen olevan tällä hetkellä vallitseva realistinen linja, ja sitä ei suomalaisesta keskustelusta tosiaankaan voisi päätellä.

Tällä hetkellä mediassa lähinnä surkutellaan sitä kuinka EU jää sivurooliin suurvaltapolitiikassa. Lääke tähän on vahvempi EU, ei surkuttelu. Ranskan ja Macronin ajama strateginen kompassi pitäisi olla nyt joka paikassa esillä, mutta hesarissa Kaikkonenkin sanoi, että se on “vasta luonnos”. Nimenomaan luonnosvaiheessa asioihin voi vielä vaikuttaa.

EU on maailmassa vertailukelpoisista toimijoista ylivoimaisesti järkevin ja vastuullisin. Ei tietenkään täydellinen, lähellekään, mutta paras paikallaolijoista, ja me pystymme vaikuttamaan siihen että se olisi parempi.

Valtion tai puolueiden johdosta kuulee valitettavan harvoin laadukkaita integraatiomyönteisiä, unionin roolia globaalina toimijana rohkeasti ja avoimesti visioivia puheenvuoroja. Välillä tuntuu kuin politiikassa unionista eivät puhuisi muut kuin mepit ja persut. Laadukas keskustelu on lähes kokonaan asiantuntijavetoista, ja siinäkin menisi heikosti ilman Timo Miettistä.

En tiedä ovatko kaikki politiikassa traumatisoituneita eurokriisistä ja siitä, miten Alexander Stubb epäonnistui tuolloin markkinoimaan unionia vaikka kovasti yritti.

Uskon ja luulen että vihreiden linja on sangen EU-myönteinen, mahdollisesti osittain jopa federalistinen. Olen pannut merkille Iiris Suomelan ja Maria Ohisalon rakentavat kommentit euroalueen ja EU:n tulevaisuudesta ja Suomen roolista siinä, mutta kai se on median syytä, ettei näitä nosteta enempää esiin. Joka tapauksessa vihreiden soisi profiloituvan vielä vahvemmin proaktiiviseksi EU-integraatiomyönteiseksi puolueeksi.

Yleisesti ottaen mediasta löytyy laadukastakin keskustelua jos osaa etsiä, mutta valitettavan usein EU-asioita käsitellään kuin ne tipahtaisivat taivaasta. Kokonaisanalyysi puuttuu.

Olen itse jonkin sortin federalisti kuten tämä puheenvuoroni varmaan paljastaa. Minusta olisi äärimmäisen tervetullutta jos politiikassa yleisesti painotettaisiin nykyistä runsaasti enemmän:

  1. EU-lainsäädännön valtavaa merkitystä ilmasto- ja ympäristöasioissa ja kaikissa muissakin kysymyksissä, ja nimenomaan positiivisessa mielessä. Osana EU:ta me muutamme maailmaa.

  2. Vahvemman EU:n ilmasto- ja ympäristötoimien vaikutusta kaikkien muidenkin toimijoiden lainsäädäntöön - EU:n asettama sääntely läikkyy sekä itään että länteen koska kauppa on globaalia.

  3. Valistuksellisessa hengessä olisi hyvä jankuttaa aina kun mahdollista EU:n sisämarkkinoiden merkityksestä suomalaisille yrityksille ja Suomen taloudelle. Tämä on minulle päivittäin työssäni suomalaisessa verkkokaupassa aivan kristallinkirkas asia. En tiedä miten sitä voisi laajemmin avata niin että kaikki sen tajuaisivat.

  4. Yhteisvaluutan ongelmien korjaamista. Tämä ei onnistu luopumalla yhteisvaluutasta vaan korjaamalla ne ongelmat. Syvempi talousintegraatio on oikea suunta ja EU:n omien varojen keruumekanismeja kannattaa miettiä ihan tosissaan. Jos jonkinlaista syvempää yhteistyötä ryhdytään suunnittelemaan koko jäsenmäärää suppeammalla porukalla kuten on väläytelty, Suomen on kuuluttava tähän porukkaan.

  5. Pohjoista ulottuvuutta, jonka osa EU on. En tiedä kuinka relevantti elin tämä Paavo Lipposen “luomus” tätä nykyä on, mutta ainakin se on olemassa. Niinpä ilmastonmuutos ja ympäristönsuojelu on pidettävä EU:n keskeisimpinä lähtökohtina tässä yhteistyössä. Herkällä arktisella alueella ei saa hölmöillä kuten ei ympäristökysymyksissä muutenkaan.

Olen väsynyt liittovaltiokehityksellä pelotteluun, tulonsiirtopuheeseen ja ylipäänsä suppeaan nationalistiseen hyötynäkökulmaan. Hölmönä analogiana, liityin äskettäin Tampereen Polkupyöräilijöihin, mutta en tietenkään jäsenetujen vuoksi vaan siksi että haluan vahvistaa mielestäni hyödyllistä ja järkevää yhteiskunnallista toimijaa olemalla osa sitä.

Kokoomus on perinteisesti mainostanut olevansa Suomen EU-myönteisin puolue, mutta elvytysrahastokeskustelu paljasti puolueen sisäiset, vaikeat ongelmat tässä asiassa. Puolueessa on suorastaan euroskeptistä ajattelua, jollaista en ole havainnut vihreistä löytyvän. Muistan miten elvytysrahastokeskustelun aikaan kokoomuksen toimintaa soimasi jopa puolueen oma meppi Petri Sarvamaa radiossa, ollen siinä keskustelussa joka ainoasta asiasta samaa mieltä kuin Ville Niinistö - aika harvinaista varmaan.

Kiitos ajastanne, tämän halusin nyt sanoa kun tällaisille ajatuksille on olemassa foorumi, jossa niitä voinee esittää vailla pelkoa matalamielisestä vastaanotosta. Kiitos.

2 Likes

EU on heikko, koska sen talous sakkaa. Mikä johtuu toisaalta liiallisesta sääntelystä, toisaalta valtioiden sisäpolitiikasta. Eurokaan ei ole kovin onnistunut rakennelma, ja se on luonut jakolinjoja EU:n sisälle. Mitkään Ranskan suurvaltaunelmat eivät auta jos fundamentit ovat hukassa.

Tietysti Eurooppa olisi vieläkin heikompi ilman EU:ta. Mutta tällaiset elvytyspaketi eivät ole ratkaisuja, vaan osa ongelmaa. Itsekin kaipaisin keskustelua, miten esimerkiksi Euron valuviat saadaan korjattua, miten EU:n toimintaan saataisiin enemmän demokratiaa ja miten läheisyysperiaate saataisiin nostettua framille kaikessa päätöksenteossa.

1 Like

Kiitos @VilhoRajala hyvästä avauksesta ja tervetuloa foorumille.

Olen pitkälti samaa mieltä sekä vahvan EU:n tavoitteista, että EU-keskustelun pinnallisuudesta.

Vahvan EU:n toteuttamisen tiellä on monia isoja europolitiikan dynamiikan haasteita, mutta pienin askelin.

Itse seuraan työkseni EU-sääntelyä digitalisaatioasioissa ja suhtautumiseni Eurooppalaiseen sääntelykoneeseen on kaksijakoinen. Allekirjoitan sen potentiaaliin monien hyvien asioiden edistämisessä, mutta samalla läheltä katsoessa tulee välillä epätoivoinen olo sen suhteen, että mitä ja miten paljon se kone tuottaa. Silti olen pohjimmiltani optimisti myös sen sääntelykoneen suhteen.

Vihreillä on suht tuore Eurooppa-ohjelma, joka kannattaa vilkaista läpi:

1 Like

Todella kylmäävää luettavaa. Esimerkiksi “demokraattisempi Euroopan unioni” otsikon alla suitsutetaan toimenpiteitä jotka vähentävät demokratiaa, kuten avointen listavaalien korvaaminen suljetuilla EU:n yhteislistalla ja täysin epäonnistuneen Spitzenkandidat-järjestelmän herättäminen kuolleista.

Jaa, mielestäni ohjelmassa on paljon hyvää.

Vaalilistoista siellä oli puhetta, että kansallisten listojen rinnalla mahdollistetaan myös maanrajat ylittävät listat:

” Tuodaan yhteiseurooppalaiset vaalilistat parlamenttivaaleissa kansallisten listojen rinnalle.”

Kyllä tässä varmasti kansalliset listat dominoisivat pitkään joka tapauksessa, mutta mahdollisuus Eurooppa-tasoon olisi ihan hyvä lisä. Ei se mielestäni ainakaan tarkoittaisi avoimen listan korvaamista suljetuilla.

Kaikki ehdotukset ylikansallisista listoista ovat olleet suljettuja listoja; eihän keskieuroopan federalisteilla ole tietoa paremmasta. Ja koska parlamentissa on vain tietty määrä valtaa jaettavana, ylikansalliset listat ovat pois kansallisten listojen paikkajaosta.

Tuskinpa ohjelman kirjoittajat ovat tätä edes miettineet. Aina välillä kuulee Suomessakin avauksia, että meidän pitäisi siirtyä suljettuihin listavaaleihin. En voisi olla tästä enempää eri mieltä: demokratiaa pitäisi kehittää eteenpäin eikä alkaa ottamaan takapakkia vain, jotta saataisiin miellytettyä jotain yleiseurooppalaista ideologiaa.

Kiitos tästä Vihreä Eurooppa -ohjelmasta! Kertoo varmaan jotain, että melko aktiivisesti politiikkaa ja vihreitä seuraavana minulla ei ollut tästä ohjelmasta harmaintakaan aavistusta. Tämä sunnuntai onkin miellyttävää käyttää sen perkaamiseen.

Mitä epätoivoisiin tunnelmiin EU:n koneiston edessä tulee, ymmärrän ne hyvin. Ihan varmasti turhauttaa ja byrokratian määrä on suunnaton. Keskeisin ahdistukseni syy on kuitenkin se, että unionin tavoitteita ja roolia maailmassa ei hahmoteta suomalaisessa keskustelussa, eikä myöskään ymmärretä, että se on jatkuva prosessi johon voimme itse vaikuttaa.

1 Like

Ylen Brysselin kone -ohjelmassa oli kuukausi takaperin mielenkiintoinen jakso, jossa keskuskauppakamarin Juho Romakkaniemi avautui Suomen huonosta vaikuttamisesta EU:n suuntaan. Punainen lanka keskustelussa oli että Suomi ei virallisesti osaa etukäteisvaikuttaa EU:n politiikkaan, vaan muodostaa jälkikäteen kyllä/ei kannan sisäpoliittisin perustein siinä vaiheessa kun on jo myöhäistä vaikuttaa sisältöön. Tämä näkyi viimeksi taksonomia-asetuksessa, mutta pätee varmasti yleensäkin. Suomella ei ole johdonmukaista EU-strategiaa, eikä sellaista tunnu olevan puolueillakaan.

Mitä tulee laadukkaaseen keskusteluun, suosittelen Brysselin konetta lämpimästi kaikille sitä kaipaaville.

2 Likes

Brysselin kone laitettu kuunteluun, pitäisi ehkä olla joku Kasvimaan suositukset (kirja, leffa, pocast…) osasto.