Hetu-uudistus lausunnoilla

4.3.2022 saakka lausunnoilla ”Henkilötunnusjärjestelmän uudistamista koskevat säädös- ja muut ehdotukset”. Digitaalisen identiteetin paketti tulossa myöhemmin keväällä.

Finanssiala ehätti jo kritisoimaan:

1 Like

Mikäli uusi yksilöintitunnus on vapaaehtoinen kuten luonnoksessa sanotaan, niin sen käyttöönottokustannukset jakautuvat useille vuosikymmenille. Siihen asti vain valtionhallinto joutuu päivittämään järjestelmänsä. En oikein niele finanssialan vastalausetta.

itse näen isompana ongelmana, että myös vanhoista hetuista pitäisi poistaa sukupuolitieto kaikissa tietojärjestelmissä. Mitenhän se muka onnistuu helposti?

Toisaalta mietin myös, että tuleekohan joskus EU:n laajuinen yksilötunnus, joka sitten taas pakottaa tekemään kaiken uusiksi. Uuden numeron pitäisi olla sellainen että se olisi ainakin yhteensopiva mahdollisen uuden kansainvälisen tunnuksen kanssa, vaikka tulevaisuuden ennustaminen onkin mahdotonta.

En ole vielä ehtinyt lukemaan tuota lausunnoilla olevaa paperia, mutta vihreiden tietopoliittiseen ohjelmaan tuli viimevuonna kirjattua uuden yksilötunnuksen puolesta:

Henkilötunnuksen uudistaminen kannattaa tehdä niin, että nykymallisesta henkilötunnuksesta tulee lähtökohtaisesti salainen tieto, joka voidaan liittää uuteen anonyymiin henkilötunnisteeseen tarvittaessa. Nykyaikaisilla suunnitteluperiaatteilla toteutettu henkilötunniste on merkkijono, joka ei sisällä ikä- tai sukupuolitietoa henkilöstä.

  • Toteutetaan henkilötunnuksen kokonaisuudistus joustavasti luomalla anonyymien henkilötunnisteiden järjestelmä, jonka rinnalla nykymuotoinen henkilötunnus säilytetään siirtymäajan yli yhtenä tarvittaessa välitettävänä tietona.

Täällä on hyvä kirjoitus hetu-uudistuksesta (kannattaa lukea myös taannoinen 1-osa):

Näin ollen sähköisen identiteetin uudistus on kustannustehokkainta tehdä normaalin kehitystyön ohessa – samalla, kun järjestelmiin tuodaan muita uusia ominaisuuksia, jotka voidaan testata samalla kertaa. Koska eri järjestelmiä päivitetään eri tahtiin, uudistuksen kustannukset riippuvat voimakkaasti siirtymäajan pituudesta. Jos järjestelmä joudutaan päivittämään pelkästään uuden sähköisen identiteetin vuoksi, kustannukset ovat kalleimmillaan. Mitä pidemmälle siirtymäajalle uudistus venytetään, sitä pienempi on uudesta sähköisestä identiteetistä kokonaisuudessaan koituva lisäkustannus. Esimerkiksi juuri tällä hetkellä olisi ollut erittäin hyödyllistä, että uudesta sähköisestä identiteetistä olisi ollut jo päätös. Parhaillaan nimittäin käytetään satoja miljoonia euroja uusien sote-alueiden tietojärjestelmien uudistukseen, ja uuteen sähköisen identiteettiin olisi paljon helpompaa varautua nyt samalla kuin vasta jälkikäteen.

Kustannus pitää myös suhteuttaa muihin vastaaviin kustannuksiin. Julkisen sektorin tietojärjestelmiin kuluu vuodessa karkeasti miljardin verran(*). Yksityisen sektorin vuotuisia kustannuksia on hankala arvioida, mutta arviot liikkuvat 3-5 miljardin euron luokassa. Jos siis otettaisiin annettuna miljardiin euroon kohoava uudistuksen kokonaiskustannus noin 10 vuoden aikana, kyseessä olisi karkeasti noin 2% osuus kyseisen ajan tietojärjestelmien kehittämiseen käytetyistä varoista. Kansakunnan tasolla mahdolliset lisäkulut siis käytännössä sulautuisivat kaikkeen muuhun tekemiseen. Joka tapauksessa suurelta tuntuva kustannus kalpenee sote-uudistuksen tuottamien ICT-kulujen rinnalla.