Helsinki, ajan kulku

Tästä on tultu. 1907. src
Minusta on mielenkiintoinen toi kuinka keisari rakennutti uusklassisia palatseja keskelle jorpakkoa.

  1. Viimeisen kerran juna Kauppatorilla, kaksi viikkoa katajanokan radan sulkemisen jälkeen. Kyseessä yksityistilaisuus. Juna varmaan DM9 tai DM8.

src:
15.05.1980 Kolme porkkanaa torilla ! Minkä 40-vuotisjuhlajuna? Olen kadottanut tiedot, mutta näyttää olevan liputuspäivä. Puna-valkoinen laiva taustalla on Finncarriersin “Poseidon”. “J.L.Runeberg”, Suomenlinnan lautta, kääntösillan kupeessa risteilypaatti “Kaunissaari”, troolari “SF 550” ja satamahinaaja “Primus” ovat kaikki jo valmiina. Mutta mitä torille rakennetaan? EG:n pääkonttorin ikkunoita pestään, sekä paljon muuta tapahtumaa. Muistelen, että kyseessä oli joku ammattiliitto. Laitoin vuodeksi 1980, vaikka en ole varma siitä.

today:

ajatuksia ?

1 Like

Onneksi parkkipaikat ovat lähdössä torilta. Ihan pöllöä parhailla mestoilla makuuttaa autoja nauttimassa merimaisemasta.

Kuvat on niin hajuttomia ja mauttomia.

1907: Helsingissä oli 100 000 asukasta mutta ensimmäinen jätevedenpuhdistamo perustettiin Alppilaan vasta 2010. Hiili ja puulämmityksen aikakaudella syntyi maailmalla yleinen käytäntö, jossa rikkaat asuvat kaupungin länsipuolella ja työväestö itäpuolella, koska tuulen suunta on usein lännestä itään. Kreosoottilla käsiteltyjen puisten ratapölkkyjen tuoksu on erittäin hyvä erityisesti kuumassa auringonpaisteessa, mutta ei erityisen terveellistä.

1980: Helsingissä oli puoli miljoonaa asukasta ja autot kävi lyijylllisellä bensiinillä. Lapsuudesta muistan metallisen tunteen nenässä kun käytiin Helsingissä. Helsinki oli likainen ja pölyinen kaupunki.

Nyt: Nykyään Helsingissä on jo mukava asua.

1 Like

Tässä on ehkä pieni ongelma. Ei voi sanoa että asuttiin länsipuolella koska tuuli vei itään.

Samanlainen väite olisi että kannattaa asua itäpuolella koska muutoin töihin ja töistä ajaessa aurinko osuisi naamaan.

Emme ehkä tiedä miksi näin tehtiin, mutta Kulosaari on itäpuolella ollut pitkään varakas asuinalue Helsingissä.

Miksi ei voi? Kuvittele minkälaiset savupilvet pelkästään Helsingin rautatieasemalle saapuvista höyryjunista tuli. Siihen päälle hiili- ja puulämmitys, roskienpotto, teollisuus ja Töölönlahden karmea haju kun viemäröinti valmistui–jätteet laskettiin Töölönlahteen aluksi täysin käsittelemättä, eikä vesi vaihtunut tarpeeksi nopeasti.

1 Like

Koska minulla tuntuu pienikin pöly keuhkoissa, kevät ja kuivat ja lämpimät säät on usein ikäviä katupölyn takia.

Seuraan ilmanlaatua ja itä-länsi ero ilmanlaadussa näyttää olevan yllättävän suuri. Nykyään se liittyy autoliikenteeseen. Erityisesti isompien väylien itäpuoli kaikkialla PK seuduilla on pölyisempää.

Ilma on usen pölytöntä myös aivan keskustan tuntumassa jos asuu länsirannallla jonne tuuli puhaltaa veden yli.

ilma2

2 Likes

Wau. Uskomatonta.

Mä ite asun tuossa kantakaupungin länsireunalla ja mietin usein että mulla on varmaan puhtaampaa hengitysilmaa kun vallitseva tuulensuunta on lounaasta, mereltä. Tällä on varmaan joku vaikutus myös syövän esiintyvyyteen.

Harmittavasti nuo isojen teiden ympäristöt ovat huonoja ilmanlaadultaa. Sopii toivoa että sähköistyksen yleistyessä myös ilmanlaatu paranee ( ja syövät vähenee ).

Aloin juuri katselemaan tarkemmin. Noissa postaamissani kuvissa on yleinen ilmanlaatu mallinnettuna.

https://ilmanlaatukartta.hsy.fi/ voi valita eri komponentit. Minä olen ihmeissäni PM2.5 hiukkasista. OnkoiHelsinki-Vantaan lentokenttä todella paha lähde vai mitä siellä on? Itä- Vantaalla on myös paljon tarvaralogistiikkaa (Keskon, ym. päävarastoja) ja satama.

vantaa

Aika iso muutos olisi varmaan saatavissa aikaa kieltämällä nastarenkaat. Myös sepelin kerääminen kaduilta mahdollisimman aikaisin ja nopeasti auttaisi.

Nastat ja katupöly eivät niinkään vaikuta pienhiukkasia (PM2.5), vaan hengitettäviin hiukkasiin PM10. PM2.5 lähteet on pääosin polttomoottorit ja puun pienpoltto. Esim Myllypuron pientaloalueelle puun poltto on pahempi ongelma kuin viereinen kehä I.

2 Likes

Ei noissa tunnu hirveästi järkeä olevan.

Voisiko se olla ihan vaan joko siitepölyyn liittyvä tai sitten topografiaan. Mallinnuksiahan nämä siis on, ei mittauksia.

Editti, toisaalta jos aattelee että tuuli on etelästä niin länsiväylä voisi olla lähteenä.