Viimeisen kerran juna Kauppatorilla, kaksi viikkoa katajanokan radan sulkemisen jälkeen. Kyseessä yksityistilaisuus. Juna varmaan DM9 tai DM8.
src: 15.05.1980 Kolme porkkanaa torilla ! Minkä 40-vuotisjuhlajuna? Olen kadottanut tiedot, mutta näyttää olevan liputuspäivä. Puna-valkoinen laiva taustalla on Finncarriersin “Poseidon”. “J.L.Runeberg”, Suomenlinnan lautta, kääntösillan kupeessa risteilypaatti “Kaunissaari”, troolari “SF 550” ja satamahinaaja “Primus” ovat kaikki jo valmiina. Mutta mitä torille rakennetaan? EG:n pääkonttorin ikkunoita pestään, sekä paljon muuta tapahtumaa. Muistelen, että kyseessä oli joku ammattiliitto. Laitoin vuodeksi 1980, vaikka en ole varma siitä.
1907: Helsingissä oli 100 000 asukasta mutta ensimmäinen jätevedenpuhdistamo perustettiin Alppilaan vasta 2010. Hiili ja puulämmityksen aikakaudella syntyi maailmalla yleinen käytäntö, jossa rikkaat asuvat kaupungin länsipuolella ja työväestö itäpuolella, koska tuulen suunta on usein lännestä itään. Kreosoottilla käsiteltyjen puisten ratapölkkyjen tuoksu on erittäin hyvä erityisesti kuumassa auringonpaisteessa, mutta ei erityisen terveellistä.
1980: Helsingissä oli puoli miljoonaa asukasta ja autot kävi lyijylllisellä bensiinillä. Lapsuudesta muistan metallisen tunteen nenässä kun käytiin Helsingissä. Helsinki oli likainen ja pölyinen kaupunki.
Miksi ei voi? Kuvittele minkälaiset savupilvet pelkästään Helsingin rautatieasemalle saapuvista höyryjunista tuli. Siihen päälle hiili- ja puulämmitys, roskienpotto, teollisuus ja Töölönlahden karmea haju kun viemäröinti valmistui–jätteet laskettiin Töölönlahteen aluksi täysin käsittelemättä, eikä vesi vaihtunut tarpeeksi nopeasti.
Koska minulla tuntuu pienikin pöly keuhkoissa, kevät ja kuivat ja lämpimät säät on usein ikäviä katupölyn takia.
Seuraan ilmanlaatua ja itä-länsi ero ilmanlaadussa näyttää olevan yllättävän suuri. Nykyään se liittyy autoliikenteeseen. Erityisesti isompien väylien itäpuoli kaikkialla PK seuduilla on pölyisempää.
Ilma on usen pölytöntä myös aivan keskustan tuntumassa jos asuu länsirannallla jonne tuuli puhaltaa veden yli.
Mä ite asun tuossa kantakaupungin länsireunalla ja mietin usein että mulla on varmaan puhtaampaa hengitysilmaa kun vallitseva tuulensuunta on lounaasta, mereltä. Tällä on varmaan joku vaikutus myös syövän esiintyvyyteen.
Harmittavasti nuo isojen teiden ympäristöt ovat huonoja ilmanlaadultaa. Sopii toivoa että sähköistyksen yleistyessä myös ilmanlaatu paranee ( ja syövät vähenee ).
Aloin juuri katselemaan tarkemmin. Noissa postaamissani kuvissa on yleinen ilmanlaatu mallinnettuna.
https://ilmanlaatukartta.hsy.fi/ voi valita eri komponentit. Minä olen ihmeissäni PM2.5 hiukkasista. OnkoiHelsinki-Vantaan lentokenttä todella paha lähde vai mitä siellä on? Itä- Vantaalla on myös paljon tarvaralogistiikkaa (Keskon, ym. päävarastoja) ja satama.
Aika iso muutos olisi varmaan saatavissa aikaa kieltämällä nastarenkaat. Myös sepelin kerääminen kaduilta mahdollisimman aikaisin ja nopeasti auttaisi.
Nastat ja katupöly eivät niinkään vaikuta pienhiukkasia (PM2.5), vaan hengitettäviin hiukkasiin PM10. PM2.5 lähteet on pääosin polttomoottorit ja puun pienpoltto. Esim Myllypuron pientaloalueelle puun poltto on pahempi ongelma kuin viereinen kehä I.
