Helsingin vihreiden jäsenäänestys eduskuntavaaliehdokkaista - jos kuulut helsinkiläiseen vihreään yhdistykseen, äänestä 7.6. mennessä!

Helsingissä on menossa jäsenäänestys ensi vuoden eduskuntavaaliehdokkaista. Äänestys jatkuu 7.6. asti. Kysy Helsingin vihreiltä apua, jos et ole saanut äänestyslipuketta.

Ehdokkaat on esittäytyneet jo mm. Helsingin vihreiden Facebook-ryhmässä, ja kaikki 26 ehdokasta löytyy ehdokasgalleriasta.

Koska ite edustan Helsingin Viitettä, niin listaan tähän meidän esittämät ehdokkaat:

Asianomaiset ja muut äänestyksessä mukana olevat saa mielellään kehua itseään tässä ketjussa, ja kaikki saa kehua ketä vaan ehdokasta.

5 Likes

Näistä Viiteläisistä Kasvimaalla ovat ainakin:

@riinab @AtteHarjanne @Jonni @Coel ja minä.

Varmaan tuolla 26 joukossa on muitakin Kasvimaalle kirjautuneita.

2 Likes

Näin ulkopuolisena uteliaisuuttani kysyisin, että onko oikeasti 22 ehdokkaan listalle vihreiden sisäisessä äänestyksessä vain 26 ehdokasehdokasta? Siis todellisuudessa vain neljä heistä ei pääse eduskuntavaaliehdokkaaksi?

Nyt valitaan ensimmäiset 11 eduskuntavaaliehdokasta. Nämä 26 ehdokasehdokasta kisaavat siis yhdestätoista paikasta. Loput toiset yksitoista jätetään toistaiseksi täyttämättä, ja niihin valitaan ihmiset Helsingin Vihreiden yleiskokouksissa varmaankin enimmäkseen ensi syksyn aikana.

Nykyisistä vihreistä kansanedustajista useampi ei ole mukana jäsenäänestyksessä. Ainakin Outi Alanko-Kahiluoto, Pekka Haavisto ja Emma Kari ovat jättäytyneet tän äänestyksen ulkopuolelle. Heidät varmaankin valitaan ehdokkaiksi aika kevyesti, jos ovat käytettävissä. Loppuja paikkoja voidaan täyttää myös niin, että pyydetään tunnettuja ihmisiä Vihreiden ehdokkaiksi.

4 Likes

Hei! Mä olen Jonni, ja haen eduskuntavaaliehdokkuutta tarkoituksena päästä eduskuntaan tekemään viiteläistä tiedepolitiikkaa, tiukan vastuullista ilmastopolitiikkaa, miehekästä feminismiä ja sähköistä liikennepolitiikkaa. Olen analyyttinen ja poliittinen luonne, enkä ole koskaan onnistunut pitämään itseäni erossa somen politiikkakeskusteluista.

Oon taustaltani koodari, roolipelinörtti, sähkötekniikan DI, folk-musiikkiharrastaja, kiipeilijä ja merifyysikko. Vihreissä olen toiminut aktiivisesti vajaan neljä vuotta. Tällä hetkellä olen puheenjohtajana Helsingin tieteen ja teknologian vihreissä, Arabian-Käpylän-Viikin vihreissä ja Vihreiden liikennepoliittisessa työryhmässä. Minulla on kaksi lasta jännässä uusioperheessä!

Ajattelen että olemme uuden ajan kynnyksellä. Liberaali demokratia on hyökkäyksen kohteena erityisesti Itä-Euroopassa, ja toisaalla fossiiliteollisuus paisuttaa hiilikuplaa. Euroopassa on sota, eikä se ole ainoa epävakautta lisäävä asia. Jos ilmastokriisin torjuminen epäonnistuu, se vaikeuttaa tilannetta entisestään. Suomella on kuitenkin hyvä asema toimia rakentavasti ja vastuullisesti paremman tulevaisuuden puolesta.

Lisää voi lukea mun nettisivuilta http://www.lehtiranta.fi ja vastaan mielelläni kysymyksiin tässä ja muualla!

3 Likes

Helsinkiläisenä vihreänä pääsen äänestämään Helsingin eduskuntavaaliehdokkaista ja aion toki tehdä niin. On hienoa, että ehdolla on monen alan osaajia erilaisine profiileineen. Lyhyissä esittelyteksteissään ehdokasehdokkaat keskittyvät lähinnä omiin kiinnostuksen kohteisiinsa ja painopistealueisiinsa. Toivoisin, että mahdollisimman moni luonnehtisi myös omaa ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaansa edes lyhyesti. Se auttaisi tässä vaikeassa valintatilanteessa, jossa 26 hyvää ehdokasta on pantava paremmuusjärjestykseen.

3 Likes

@Anna Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa näen paremman energiaitsenäisyyden tavoittelun yhtenä keskeisenä linjana.

Toinen ehkä hieman vähemmän käsitelty teema on digitaalinen turvallisuus, siinä on se hyvä puoli, että panostukset kyberturvallisuudet ovat hyödyllisiä kriiseissä, mutta myös rauhan aikana.

Käännyin Naton kannalle viime syksynä ja kevään kuohunnan keskellä näkemys on vahvistunut.

Tasa-arvoisempi asepalvelus, reservin sopiva koko ja sivarin kesto on kokonaisuus, jossa on parannettavaa.

3 Likes

Jes toi on hyvä pointti, jota kantsii kaikkien ehdokkaiden miettiä. Tämä on toki “lämmittelykierros”, mutta varsinkin ite vaaleissa ihmisiä kiinnostaa ehdokkaat, jotka vastaa ajankohtaisiin kysymyksiin heitä tyydyttävällä tavalla.

Ja ulko- ja turvallisuuspolitiikka on kansanedustajien hommaa. Siitä ei paljoa viime vaaleissa puhuttu - Natostakin hyssyteltiin (minä muiden mukana…). Veikkaan, että nyt ääni on kellossa toinen.

En tiiä ehditäänkö tähän kierrokseen vetää Q&A:ta ehdokkaiden kesken, mutta syksyllä viimeistään. Ja pyydän ehdokasehdokkaita vastaamaan tähän!

2 Likes

Hei, kiitos kysymyksestä!

Suomen turvallisuus on lopulta meidän omissa käsissä, ja yhteistyö esim. Natossa riippuu lopulta meidän kyvystä olla hyödyllinen liittolainen. Kannatan yleistä, tasa-arvoista asevelvollisuutta sekä käytännön syistä että periaatteesta - minusta palkka-armeija on myös sosiaalisesti eriarvoistava.

Suomi on osa läntistä arvoyhteisöä, ja NATO-jäsenyys on meille ihan luonnollinen askel. Arvot kuitenkin tulee ensin - jos Euroopassa olisi kahden autoritaarisen diktaattorin välinen konflikti, siitä kannattaisi pysyä sivussa tai sitten liittoutua taktisesti tavalla joka maksimoi oman edun.

Ulkopolitiikassa Suomen päätavoitteet turvallisuuden lisäksi on minusta edistää kansainvälisiä ratkaisuja ilmastokriisiin ja luontokatoon, edistää liberaalin demokratian sijaa maailmassa, ja tukea kehittyvien maiden vaurastumista vastuullisilla keinoilla.

Alla mun blogaus demokratian historiasta ja siitä, miksi Suomen pitää olla vapauden puolella.

2 Likes

Kiitos vastauksistanne, Jogi ja Jonni! (Toivottavasti muutkin innostuvat vastaamaan.)
Kuulostaa kyllä varsin inhorealistiselta vaihtoehdolta liittoutua taktisesti sen diktaattorin kanssa, joka parhaiten maksimoi oman etumme! Mutta niinhän me nytkin tasapainoilemme sen välillä, pidämmekö kiinni omista arvoistamme ja periaatteistamme vai taivummeko Erdoganin vaatimuksiin varmistaaksemme paikkamme Natossa.

1 Like

Hei Anna, kiitos kysymyksestä!

Turvallisuuspoliittisesti olen pitkään kannattanut sitä, että Suomi järjestäisi puolustuksensa kansainvälisen yhteistyön kautta. Natoa kannatin, kunnes Erdogan muutti Turkin diktatuuriksi. Sen jälkeen Eurooppalaisen puolustusvoimat oli mielestäni tavoiteltavin kehitys. Nyt kannatan taas Nato-jäsenyyttä ihan vaan kiireellisyyden takia.

Jos haluat pidemmin lukea Nato-kannastani, niin kannattaa lukea tämä blogini

Olen ollut kirjoittamassa Vihreiden nuorten asevelvollisuusmallia ja meidän pitäisi mielestäni luoda senkaltainen uusi järjestelmä, joka ei syrji ihmisiä sukupuolen ja vakaumuksen perusteella.

Tein kandini kansainvälisistä suhteista ja valtiotieteistä ja olen vähän aikaa ollut myös töissä ulkoministeriössä. Minulla on siis aika paljon sanottavaa ulkopolitiikasta, mutta pääasiassa Suomen linjan pitäisi mielestäni vahvasti nojata siihen, että edistämme ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää maailmaa, jossa kaikki voivat elää rauhassa. Uskon suuriin panostuksiin kehitysapuun ja pakolaiskiintiön nostamiseen.

Suomen tulee edistää vahvempaa ja enemmän integroitunutta EU:ta, joka voi olla entistä suurempi tekijä globaalilla skaalalla.

Ympäristökriisin torjunta, johon kuuluu päästöjen lopettaminen sekä luontokadon pystyttäminen, tulisi ottaa keskeiseksi kysymykseksi kaikissa EU:n suhteissa Unionin ulkopuolisiin toimijoihin.

EU:n tulee toimia päättäväisesti, kun maat rikkovat ihmisoikeuksia. Esimerkiksi Israelin ja Kiinan ihmisoikeusrikkomuksista ei ole seurannut tarpeeksi suuria sanktioita

4 Likes

Hei, olen ehdolla jäsenäänestyksessä. Olen ensimmäisen kauden kansanedustaja ja kauppatieteilijä. Ennen valintaani edustakuntaan tein tutkimustehtäviä Aalto-yliopistossa.

Täällä on puheenvuoroni eduskunnan Nato-keskustelussa. Se on viimeisin ulko- ja turvallisuuspoliittinen kannanottoni.

4 Likes

Hei! Olen Kaapo, vaalipäivänä 18-vuotias lukiolainen, vihreiden puoluehallituksen varajäsen ja muiden tapaan ehdolla jäsenäänestyksessä.

Vastauksena kysymykseen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta: Aloin vahvemmin kannattamaan Suomen Nato-jäsenyyttä viime loka-marraskuun paikkeilla. Tällä hetkellä sitäkin tärkeämpänä näen (myös Suomen turvallisuuden kannalta) kuitenkin Ukrainan täyden tukemisen, jolla Putinille ei mahdollisteta edes torjuntavoittoa. Hyvää näkökulmaa toi juuri A-studiossa Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja, joka puhui Ukrainan täyden suvereniteetin puolesta rauhanneuvotteluihin ja mahdollisiin myönnytyksiin liittyen.

EU:ssa Suomen pitäisi olla entistä vahvemmin kirittämässä Venäjää heikentäviä toimia; nyt onneksi öljyntuonnin osittainen kielto saadaan vihdoin voimaan. EU:n näen muutenkin Suomen ulkopolitiikan tärkeimpänä kehyksenä ja kannatan vahvasti unionin integraatiota niin talous-, ympäristö- kuin ihmisoikeuspolitiikassa. Lisäksi haluaisin nähdä erityisesti demokratiakehityksen palauttamisen takaisen raiteilleen Suomen agendalla EU:ssa tulevina vuosina. Oikeusvaltio- ja arvopolitiikassa meidän täytyy olla määrätietoisesti Unkarin ja Puolan kaltaista kehitystä vastaan.

Alla vielä linkki blogiin, jonka kirjoitin aivan Ukrainan sodan syttymisen jälkeen:

2 Likes

Tervetuloa @mariholopainen ja @kaapohaapanen foorumille ja kiitos vastauksista!

2 Likes

Sellainen pieni huomio ohi aiheen, että olisi ihanaa, jos Rönsyn verkkosisällötkin olisi jossain arkistoituna ilman, että täytyisi tukeutua WebArchive. Tein itse kuitenkin päätoimittajana niiden eteen paljon työtä 2014–2017 ja sitten katosivat verkkosivu-uudistuksessa. Aina välillä on tekstejä, joihin haluaisin viitata.

1 Like

Jäsenäänestys ohi. Äänestysprosentti 39%. 765 äänioikeutettua käytti ääntään.

Mietin kuinka monta bittiä äänestäjä antaa informaatiota. Käytössä oli siirtovaalitapa jossa 26 ehdokasta.

Oman laskuoppini mukaan jokainen äänestäjä voi antaa max 88.3 bittiä [log₂(26)+log₂(25)+…log₂(2)] informaatiota. Tämä on paljon enemmän kuin periteinen tapa jossa voi äänestää vain yhtä ehdokasta, log₂(26) = 4.7 bittiä/per äänestäjä.

Jos jokainen äänestänyt pisti kaikki ehdokkat järjestykseen vaaleissa kerättiin 765×88.3 = 67549.5 bittiä informaatiota, eli vähän yli 8 kilotavua.

Siirtoäänet pitäisi saada myös eduskuntavaaleihin. Ongelmaksi siinä kai muodostuisi laskennan monimutkaisuus, ja se että eduskuntavaaleissa ei ainoastaan valita N kpl edustajia vaan heidät pitäisi myös pistää järjestykseen varamiehityksen takia.

1 Like