Energiaystävälliset näytöt

E-Ink (joskus myös E-Paper) ja liquid crystal ink yms., on ikään kuin sähköllä liikuteltavaa mustetta. Virtaa ei käytännössä kulu näytön ollessa staattinen╱paikallaan. Kännykän virran loppuessa, ruutuun voi jäädä halutunlainen kuva esimerkiksi QR-matkalipusta tai gallerian kuvankaappauksesta. Sähkömuste on huipputeknologiaa, joka voi mullistaa laitteet ympärillämme ja tehdä jopa vaatteista älyvaatteita. Teknologia ei ole edes uutta, vaan sitä on nähty jo kauan aikaa Kindleissä sekä Frendit-tv-sarjan Etch-A-Sketch-piirturissa, joka on lähtökohtaisesti lasten lelu. Miksi tuota sitten näkee edelleen lähinnä Verkkokaupan hyllyköissä tuotehintain mininäyttöinä?

E-Ink-näytön käyttö vaatii kärsivällisyyttä eikä nykymaailman aktiivikansalaisilla ole aikaa mihinkään. (Hah, tuo oli vitsi, arvosanalta 2⁄5.) E-Ink voisi varmasti kehittyä nopeammaksikin videontoistossa muun muassa ja saada alati enemmän värejä, mutta koska tässä vaiheessa niissä ei raha vielä hirveästi liiku, ei ole toteutusrahaakaan ja edistysaskeleet tapahtuvat hitaasti. Suositankin olemaan ostamatta alati uusia peruskännyköitä, joissa on marginaalisesti parempi kamera kuin aiemmissa vuosimalleissa ja pieniä käyttöliittymäpäivityksiä. Ostamalla 2021-vuoden Samsung-lippulaivan tai iPhonen et tue kunnon kehitystä parempaan. Kiinalainen Hisense tarjoaa jo muutamalla huntilla väri-E-Ink-älypuhelinta Android-äpeillä, mutta tietoturvauhkia ei tuossa laitteessa kannata sivuuttaa. Jos ne riskit eivät häiritse, niin eBaystä noita löytyy.

wp-content

Lukuisat konkurssiin ajautuvat E-Ink-firmat, kuten 2010-luvun älykellomenestys Pebble, eivät yleensä jaa jo tehtyä työtään avoimeksi lähdekoodiksi, vaan vievät tehdyn työn mennessään. Joten uudet tulokkaat joutuvat usein aloittamaan tyhjältä pöydältä. Näin ei pitäisi tietenkään olla. Pebble oli ekonomisesti vihreä kupla, joka hajotessa sulautui Fitbitiin, joka ei ole käytännössä Pebble-teknologiaa vuosienkaan jälkeen hyödyntänyt. Jos ekologiaa ja ekonomiaa haluaa yhdistää, on 20-luvulla monia ihan hyviä investoinnin paikkoja. E-Inkin etuna on vähäisen sähkönkulutuksen lisäksi sen erinomainen luettavuus auringonvalon allakin sekä sivukulmasta kaverin vinkkelistä, ja moninkertainen akunkesto niissä laitteissa, joista tuota tekniikkaa löytyy. Jos E-Ink-laite kiinnostaa ja jollakulla VihKun (palstamme alustavan nimen lyhenne) ekopäällä olisi vieläpä tarkoitus antaa pois kaikki fyysiset kirjat e-kirjain tieltä, näyttääpi Remarkable.com:lla olevan hyvä laite. Uusia laitekokeilujakin suo yrittää hankkia puokkiin moneen pekkaan╱petraan. Itse en enää paperikirjoja ostele ja pidän hivenen pöyristyttävänä, että puolue postittaa yhtään mitään paperisena tänä päivänä, mutta tuo onkin eri päivän murhe, hyvät ihmiset.

Rohkeasti vaan keskustelemaan, kiitos.

Mulla on remarkable. Ei se nyt ole lähelläkään paperikirjan lukukokemusta. Ostan kirjoja varmaan 3-4 viikossa.

Artikkelien lukemiseen ja kommentointiin etc Remarkable on mainio

Versio 1. Ei se uusin ja kallein.

Oho aika paljon—mutta harrastuskin on mitä hienoin. Lainaatteko @Mane lisäksi kirjastokirjoja? Tiedä häntä olisiko reMarkable 2 paljonkin ensimmäistä jo parempi, mutta selväähän on, etteivät lukijalaitteet ole vielä kirjan vertaisia lukukokemuksessa ainakaan useimpien mieleen. Muita hyötyjä toki löytyy, kuten kuljetettavuus ja se ekologia. Ekoteoissa joutuu tavanomaisesti tinkimään mukavuudesta, mm. matkustuksessa. Hiilijalanjälki ei kirjoissa ole onneksi valtava ja toimivat ne hiilinieluina ainakin ihan eri tavalla, kuin flaikut, aikakauslehdet ym. tiedotteet.

1 Like

Joo. Lainaamme myös. Kirjaharrastukseni on lähtenyt käpälästä. Olisi syytä kyllä enempi ainakin tietokirjoja lukea sähköisesti.

Tietosanakirjat ovat hyviä! Niiden suhteen Wikipedia on suosikkini. Alkuperäisteoksia tarvitaan toisaalta aina myös sen tueksi. Sen alkuaikoina vain mm. räävitön satiirikko Stephen Colbert jalkautti trolliarmeijan eli tv-yleisönsä sitä vandalisoimaan. Kuvitteli kai olevansa jalolla asialla opettamassa demokratian, web 2.0:n ja vapauden hauraudesta tms. Se oli silloin.

Wikipedia kun on auki selaimessa tahi äpissä, jota itse suosin, lukiessa on helppo editoida ja tehdä korjauksia suunnilleen sitä mukaa, kun epäkohtiin törmää. Lähteet tietenkin ovat usein tarpeen, mutta typon korjaukset ja muihin artikkeleihin linkkaamiset esimerkiksi eivät lähteitä edellytä. Samassa ajassa, kun Homo sapiens valittaa Wikipedian yksityiskohdista, hän voi tehdä korjauksia.