Ehdollisen takaisinmaksun opintolaina (Soininvaara/Uusitalo)

Soininvaaran 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka -kirjassa tuli vastaan tämä idea siitä, että opintolainan takaisinmaksu voisi olla ehdollista, riippuen tulotasosta.

Opintolainapainotteisuuden yksi ongelma on, että nuoret ovat ylivarovaisia ottamaan opintolainaa, ja opintolainan riskien realisoituminen on eri taustoista tuleville eritasoista. Vaikka tulot ovat korkeakoulutetuilla keskimäärin hyvin korkeat, löytyy silti niitä, jotka eivät koulutuksellaan saa työtä. Pelätään opintolainaloukkuun jäämistä. Pelko on suurta erityisesti niissä kotitalouksissa, joissa vanhemmat eivät voi rahoittaa lastensa opintoja tai ole valmiita maksamaan hätäkädeässä lainoja. Jos opiskelujen tukeminen muuttuisi lainapainotteiseksi, niin se voisi vahvistaa koulutuksen periytyvyyttä.

Toisaalta taas olisi oikeudenmukaista, että opinnot suorittavat maksaisivat opintojen kustannukset itse. Nykyisellään opintotuki ja ilmainen opiskelu on suuri tulonsiirto huono-osaisilta duunareilta (tulevaisuuden) hyväosaisilla korkeakoulutetuille, kun opintoelämä maksetaan yhteisestä pussista.

Ehdollinen opintolaina toimisi suurin piirtein niin, että sitä tarvitsee maksaa tulevaisuudessa takaisin vain, jos tulot ylittävät tietyn rajatason. Tämä poistaisi opintolainaan liittyvän riskin.
Roope Uusitalo on käsitellyt aihetta mielestäni hyvin täällä: Opintotukiraportti: Revise & resubmit « Akateeminen talousblogi

Hän tuo myös esiin joitain teknisia ongelmia tällaiseen systeemiin liittyen.

Mitä mieltä oletta tällaisesta ehdotuksesta? Vähentäisi eriarvoisuutta, kun verotasoja voitaisiin yleisesti laskea, kun (elinkaarituloissaan korkeatuloiset) opiskelijat rahoittaisivat enemmän itse opiskelunsa?

2 Likes

Ruotsin malli on minusta erittäin hyvä.

opintotuki + opintolana tasapainoa muuttamalla voi vaikuttaa progressioon.

Yksi mahdollisuus olisi Ruotsissa vuoteen 2001 asti käytössä ollut lainan takaisinmaksuturva. Lainaa pitäisi lyhentää vaikkapa korkeintaan neljällä prosentilla vuosituloista. Ehkä tuloissa voisi olla vielä joku alaraja, jonka alittavilla tuloilla ei lainaa tarvitsisi lyhentää. Jos laina ei tällä tahdilla tulisi 20 vuodessa maksettua, valtio kuittaisi loppusaldon. Siis, jos kunnolla palkattua työtä ei löytyisi, ei tarvitsisi lainaakaan lyhentää. Ruotsissa lainaehtoja on vuoden 2001 jälkeen kiristetty mutta edelleen on mahdollista vaatia lyhennysaikatauluun helpotusta pienten tulojen vuoksi ja saada loppulaina anteeksi, jos sitä 67 vuoden iässä on vielä jäljellä

1 Like