Avoimet oppikirjat Suomessa

Tässä pitkän aikaa olen ihmetellyt erityisesti toisen asteen koulutuksen hintaa verrattuna korkeakoulutukseen. Suurin osa kuluista tulee oppikirjojen hankintakustannuksista. Tämä tulee pitkällä aikavälillä kalliiksi ennen vuotta 2005 syntyneille opiskelijoille ja vuoden 2005 jälkeen syntyneiden opiskelijoiden kohdalla kalliiksi kunnille. Kulut ovat jo ennestäänkin saattanut koitua esteeksi vähävaraisille opiskelijoille ja voinkin näin oppivelvollisuusuudistuksen jälkeen nähdä oppimateriaalien kustannuksen korkeaksi joillekin kunnille, jolloin kustannukset osasyynä saattaisi harventaa Suomen toisen asteen oppilaitosverkkoa.

Kustannusten takia olenkin alkanut miettiä mahdollisuutta avoimille ja maksuttomille toisen asteen oppimateriaaleille Suomessa. Toki avoimia oppikirjoja on yritetty luoda, mutta luotuja avoimia oppikirjoja on vähän ja kaikki perustuu jo vanhentuneeseen vuoden 2003 LOPSiin. Esimerkkejä avoimista oppikirjoista Suomen ulkopuolelta kuitenkin on. Esimerkiksi Minnesotan yliopisto jakelee noin 973 Creative Commons-lisensoitua korkeakoulutason oppikirjaa.

Kysymys kuitenkin on, kuinka me voimme saada avoimet oppikirja Suomeen?

1 Like

Edellisessä työelämässäni joskus 2008-2012 välillä seurasin tätä keskustelua paljonkin. Homma kiteytyy siihen, että avoinkaan ei ole ilmaista tuottaa ja ylläpitää. Kokonaisuutena toki edeullisempaa, kuin nykymalli, mutta tälle avoimelle tekemiselle ei vain ole muodostunut vielä kestäviä rakenteita.

Pitäisi olla avoimien oppimateriaaline tuotannon ja ylläpitämisen ekosysteemi, jossa käyttäjät kontribuoivat johonkin yhteiseen pooliin, josta sitten tekijät saavat työlleen korvauksen niin, että homma kantaa.

Minusta tässä on vähän se ongelma että tässä on yritys työntää jo hyväksi havaittuja ansaintamalleja pois markkinoilta. Vastustus on suurta, työttömiä edessä eikä muunlaisia säästöjä oikein havaittavissa.

Tähän on tosi vaikea löytää hyviä lähestymistapoja. Yksi voisi olla apteekkialan tyyppinen sääntely missä valtio määrää hinnan.

Toinen voisi olla että valtio palkkaa työryhmän tai muun ryhmän luomaan kirjoja, mutta en usko että nykyisessä ilmapiirissä tälle on kannatusta.

Entäs jos käytettäisiin vaikka englanninkielisiä kirjoja?

Sori, etten tiivistä tätä kunnolla:

“Vuoden opettaja 2019: Avoimet oppimateriaalit ja ilmaisuuden paradoksi - Dimensiolehti” Vuoden opettaja 2019: Avoimet oppimateriaalit ja ilmaisuuden paradoksi - Dimensiolehti

Kuitenkin, materiaalin tekeminen opettajavoimin kehittää opettajuutta ja materiiali vastaa paremmin opettajien tarpeita.
Talkoilla tietenkin hankalaa.

Opettajat kai tekevät paljon kustantajienkin materiaaleista. Onko kyse siitä, mitä kautta raha materaalien tekijöille kierrätetään.

Yrityksiä näyttää olevan:

“Materiaalit Archive - MAOL” Materiaalit Archive - MAOL

Opetus.tvhttps://opetus.tv

Avoinoppikirja.fi | Oppikirjoja avoimella lähdekoodilla!” Avoinoppikirja.fi | Oppikirjoja avoimella lähdekoodilla!

“Matematiikan avoin oppimateriaali ammatilliseen koulutukseen (Opetus.Wiki) | Avointen oppimateriaalien kirjasto | Finna.fiMatematiikan avoin oppimateriaali ammatilliseen koulutukseen (Opetus.Wiki) | Avointen oppimateriaalien kirjasto | Finna.fi

“Avoimia oppimateriaaleja - Avointen oppimateriaalien kirjasto - Eduuni-wiki” Avoimia oppimateriaaleja - Avointen oppimateriaalien kirjasto - Eduuni-wiki

1 Like

Avoimuudella tarkoitan siis joko kurssikirjoina käytettäviä oppimateriaaleja, joita jaetaan käyttäjille maksutta tai maksullisia oppimateriaaleja, joita kuitenkin pystyy kopioimaan, jakamaan, muokkaamaan ja tarkastelemaan ilman rajoituksia. Minusta olisi turha lähteä ajamaan kustantajia pois markkinoilta, mutta nykyinen tilanne ei salli vanhan lukion opetussuunnitelman mukaista opetusta saavien lukio-opiskelijoiden antaa kopioita oppikirjojen sivuista muille opiskelijoille eikä oppivelvollisuusuudistuksen alaiset opiskelijat pysty kopioimaan oppikirjoja myöhempää käyttöä varten.

Ei kustantaminen ilmaista ole, mutta uskoisin tämän avoimuuden olevan mahdollista pelkästään opetussuunnitelman muutoksilla. Oppikirjojen tulee yleisestikin noudattaa opetussuunnitelmaa, joten oikeus kopioida, jaella ja muokata oppikirjojen sisältöä opetussuunnitelmaan sisällytettynä voisi mahdollisesti pakottaa kustantajat antamaan kyseiset oikeudet opiskelijoille. Todennäköisesti kustantajat kuitenkin alkaisivat asiasta kiukuttelemaan.

1 Like

Mä mietin että ehkä yhteiskunnan paras lopputulos olisi se että kirjoja saisi kopioida mutta käytännöllisyys syistä paremmista perheistä tulevat tilaisivat itselleen alkuperäisen kirjan ja täyttäisivät siihen kirjan sivuille laskutoimitukset.

Itse ainakin muistelen että ala-asteella oli kivempi täyttää kirjoihin laskutoimitukset kuin tehdä kaikki kynämerkinnät erilliseen vihkoon.