Apotti-fiasko ja poliittinen vastuu

Mikko Valjakka KD kirjoittaa Linkkarissa erinomaisen osuvasti Apotista ja mitä siitä pitäisi oppia.

Postasin aiheen Mikon hyvällä otsikolla tänne, koska tämä on mielestäni juuri nyt ajankohtaista, kun hyvinvointialueet starttaavat ja alkavat kippaamaan rahaa sote-it:hen.

@ArtoLampila ainakin on aluevaaliohjelmatyöryhmässä, mitä sinä tai muut tuumastte? Voisiko tähän nyt hakea jotain vihreää linjaa?

4 Likes

Niin. Ehkä tässä vaiheessa on vähemmän tärkeää kysyä kuka on vastuussa ja miettiä miten ongelma minimoitaisiin, eli estettäisiin apotin käyttöönotto mahdollisimman monessa paikassa.

Näistä syistä mielestäni valitaan Rahasampo ™ :

  1. “Mitä kalliimpi hintalappu sitä parempi tuote”
  2. “Rahat ei ole omiani”
  3. Avaimet käteen, hankkija ei joudu haastamaan useampaa toimittajaa epäonnistumisista.

Nuo kolme on sellaisia jotka pitäisi korjata ajatusmalleista pois. Erityisesti se että mikä tahansa hintalappu sisältyy jo nykyiseen rahoitukseen eikä mitään lisähankintarahoitusta. Sama pätee rakennuksiin ja korjauksiin.

On siinä jotain pientä hyvääkin. Sama apotti monessa paikassa niin ehkä henkilökunta siirtyy helpommin paikasta toiseen. Tällähetkellä näyttäisi kuitenkin että henkilökunta siirtyy lähinnä poispäin.

1 Like

Lukekaa Otso Kiviekkään kirjoitukset aiheesta päätöksenteon aikaan: apotti Archives - Otso Kivekäs

1 Like

Otson tekstit on kyllä luettu ja muistankin, että Otso yhtenä harvoista piti ylipäätään ääntä Apotista back in the days.

Jyväskylässä juuri vedettiin Aster-hankkeesta töpseli irti (vrt. Otson kirjoitukset Apotin jatkamisesta aikanaan), olisi kiinnostavaa kuulla Otson ajatuksia tästä.

Joka tapauksessa Apotti on mitä on, mutta olennaisya olisi oppia näistä tulevaisuuteen ja etenkin juuri nyt alueuudistukseen liittyvään sote-it:hen.

Mä olen pahoillani mutta mä en oikein pysty uskomaan tähän “oppia tulevaisuuteen”. Päinvastoin on nähtävissä että ihmiset tekevät samat päätökset yhä uudestaan vaikka kuin pidettäisiin mekkalaa kunnes on käyty läpi miksi he tekivät nämä päätökset alun perin.

Tärkeintä on siis että tämä valmistajalukitus estetään hinnalla millä hyvänsä, estetään terveystietojen tallentaminen yksityisten yritysten tietokantoihin ( huom Vastaamo ) ja pidetään huolta että mikä tahansa tarjous hyväksytäänkin tarjouksen kilpailutusaste on hyvä.

En tiedä tuosta sanasta “kilpailutusaste” mutta uskon että täältä löytyy asiantuntevaa porukkaa jotka voivat täydentää minua tässä asiassa miten todennetään hyvä kilpailutusaste.

1 Like

Ei tuolla oikein muuta ollut kuin että jos ei olisi ollut Apottia niin kustannukset olisivat olleet vielä kalliimpia. Ei mitään siitä että jos esittää vääriä kysymyksiä on vaikea saada oikeita vastauksia. Missä on terveystietojen pitäminen valtion tietokannassa ?

Kela on esimerkki siitä, miten asiat voi tehdä myös toisin.

Kelassa työskentelee yli 750-henkilöä kehittämässä tietojärjestelmiä. Kela rakentaa tietojärjestelmänsä pääosin itse ja ylläpitää niitä itse.

3 Likes

Voitko avata hieman, että mitä meinaat? Postasin tuon linkin, koska se mielestäni tarttui aiheeseen, joka on nyt alueuudistuksen takia ajankohtainen ja soisi saada huomiota myös puolueilta.

no siis se että Arto kertoi moneen kertaan että jos Apottia ei hankita niin lasku on vielä kalliimpi, koska ATJ. Ja ikävä kyllä tämä on hyvin toimiva ase, koska en tiedä mitä ATJ maksoi. Ehkä mikä tahansa muutos on parempi kuin ATJ, mutta olisin silti toivonut että oltaisiin päästy hajautettuun ratkaisuun. Se on mahdollista ostaa myös yhdeltä toimittajalta, vaikkakin vähän vaikeampaa.

Jos ei ole osaamista ostamisessa on turha kuvitella saavansa satasella ferraria.

OK, en tiedä Artosta ja ATJ:sta mitään, mutta ajattelen, että on pakko jotain voida oppia/muuttaa suhteessa menneisyyteen, jotta ei systemaattisesti päädytä jatkuvasti samankaltaisiin fiaskoihin. Tässä muutoksessa poliittisilla toimijoilla ja myös Vihreillä on oma roolinsa.

En väitä tietäväni, mitä pitää tehdä eri tavalla, miten toiminnan muutos tapahtuu, enkä sitäkään, että mikä on Vihreiden rooli, mutta juuri siksi näistä asioista pitää keskustella.

2 Likes

Vuosikymmenien saatossa olen työn puolesta ja harrastuksena seurannut keskustelua ohjelmistojen laadusta ja käytettävyydestä. pienimuotoinen ohjelmistokehitys on ollut työni ja harrastukseni.
Yhdyn Valjakan näkemyksiin. Alan ammattilaisten luulen olevan samoilla linjoilla.

Hankintaosaamisen yksi tekijä on ostajaorganisaation oma asiantuntemus. Ellei tunne nykyaikaista ohjelmistotuotantoa ja -tekniikkaa eikä alan yritysten ansaintalogiikkaa, saa kallista sekundaa.

Julkishallinnolla pitäisi olla omaa osaamista. Porukka, joka pitäisi tuntumaansa yllä tekemällä itsekin jotain pientä muokkaustyötä. Porukan pitäisi osata palvelusuunnittelua.

Varmentamattomsn huhun mukaan eräässä projektissa loppukäyttäjät pääsivät mukaan vasta lopputestausvaiheessa, etteivät muutosvastarintaiset pääse sotkemaan määrittely, suunnittelu ja toteutus aiheita.

Valitettavan myöhään tuli ilmi, että työkalusta puuttui keskeisiä toimintoja.

1 Like

Näin tietopolitiikka.fi ryhmä sanaili Tulevaisuusvaliokunnalle lähtevään lausuntoon:

Julkishallinnon oma kyvykkyys keskeisistä teknologiavalinnoista päätettäessä: Jatkossa digitoimiston pohjalta kehitettävä vahvempi yhteistoimintaelin, kuten tieto- ja teknologiaministeriö voisi tarjota kaikille hallinnon aloille keskitetysti teknologiavalintoihin liittyvää kyvykkyyttä, joilla vältetään epäterve riippuvuus palveluntarjoajista ja konsulttiyrityksistä.

5 Likes

Kelan ongelmat ja järjestelmän monimutkaisuus johtuu lainsäädännöstä.

Osin samaa varmana Apotissakin.

Jos halvemmalla haluamme systeemeitä, niin aloittaisin lainsäädännöstä.

1 Like

@Mane Kelalta kysyimme, mitä lakeja pitäisi muuttaa ja saimme tämän vastauksen:

Lakeihin usein vedotaan, mutta harvoin saa listaa siitä, mitä konkreettisesti pitäisi muuttaa. Tällainen lista olisi hyödyllinen.

1 Like

Potilastiedot ovat Kannassa, tämän hallituksen suurimpia mokia on, että sen kehittämiseen ei panostettu. Sen sijaan operatiivisten järjestelmien osalta ajatus, etteivät ne tallentaisi tietoa tai että niitä pitäisi olla vain yksi on kamala. Potilastietojärjestelmät ovat lääkärinlaukku ja muistikirja, niissä tapahtuu tämän hetken merkittävin kehitys. Valitettavasti tämä jää nykysotessa ainoastaan yksityisasiakkaiden hyväksi, koska julkinen ei tähän taivu ja yksityisten hyödyntämistä julkisissa palveluissa rajoitetaan yhä enemmän - mikä on erikoista tilanteessa, jossa olemme ainoa EU-maa, jossa julkinen tuottaa perusterveydenhuollon lähinnä itse eikä valinnanvapautta ole.

Pitäisin ihmeellisenä, jos tietohallinnon ongelmat järjestelmäkehityksessä olisivat vaikkapa Terveystalossa merkittävästi pienemmät kuin HUS:ssa. Hankintatoiminta voi olla helpompaa, mutta muutoin en usko ero olevan.

Meillä on jatkossa 22 sotealuetta. Tarvitaanko 22 järjestelmää vai riittääkö jokin pienempi määrä? Jos pienempi riittää, niin miten alueet tekevät yhteistyötä hankinnoissa?

Pienempi määrä riittää. Mielestäni pitäisi vakavasti harkita sitä, että onko alueilla tarpeen olla ‘autonomiaa’ järjestelmähankinnoissa, vai voitaisiinko tämä asia keskittää tai ainakin rahoituksella vahvasti edellyttää yhteistyötä.

Keskittämisessäkin on toki riskinsä (saadaan keskitetysti yksi huono, jota kaikkein on pakko käyttää), mutta ehkä tämän riskin mitigointi olisi kuitenkin helpompaa, kuin autonomisten alueiden tuottamien päällekkäisten järjestelmien yhteentoimimattomuuden riski?

– Antti ‘Jogi’ Poikola +358 44 337 5439

Pankkimaailmassa olen oppinut semmoista, että pankkijärjestelmä maksaa melkein saman pankin koosta riippumatta. Siis järjestelmän hankinta, käytön aikaiset käyttäjäkohtaiset lisenssit ovat toki erikseen.

Pelkään, että uuden sotejärjestelmän hankinta ja käyttöönotto on ylivoimaisen kallista ja vaikeaa puolikkaan Helsingin kokoisille (asukasmäärältään ja budjetistaan) soteslueille. Niitähän on useita.

1 Like

“Pitäisin ihmeellisenä, jos tietohallinnon ongelmat järjestelmäkehityksessä olisivat vaikkapa Terveystalossa merkittävästi pienemmät kuin HUS:ssa.”

Siinä on se perusero, että yksityiset firmat tekevät pitkälti itse näitä järjestelmiä, Apotti taas on muualta tuotu. Jos ongelmat olisivat olleet HUS:n tasoa, firma olisi ollut konkurssissa jo ajat sitten.

Onko eilisestä (ma 8.11) Apotti-käyttöönotosta uutisia missään? Menikö Ok?

1 Like